Diabeettisen munuaissairauden yleisyys ja riskitekijät

​​Tyypin 1 diabeteksessa mikroalbuminuriaa ilmaantuu harvoin alle viisi vuotta sairastumisesta. Poikkeuksena voi olla diagnoosivaiheen huomattavan korkea verensokerin taso, jolloin munuaisten rasittuminen voi näkyä tilapäisenä mikroalbuminuriana. Aikaisemmin noin joka kolmas, mutta nykyisin alle yksi kymmenestä sairastuu varsinaiseen diabeteksen munuaissairauteen tyypin 1 diabeteksen kestettyä 25 vuotta. Tämän jälkeen riski on pieni.

Munuaissairaus on yleinen tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Jopa 20 %:lla tyypin 2 diabetekseen sairastuvista todetaan jonkinasteinen munuaissairaus jo diabeteksen toteamisvaiheessa. Tyypin 2 diabetes on voinut olla toteamattomana pidempään ja siten rasittanut munuaisia piilevästi.

Korkea verensokerin taso on tärkeä mikroalbuminurian riskitekijä. Verensokerilla on keskeinen merkitys myös munuaissairauden etenemisen kannalta. Kohonnut verenpaine ja tupakointi lisäävät sekä munuaissairauden ilmaantumisriskiä että munuaismuutosten etenemisen riskiä. Myös perintötekijöillä on vaikutusta. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä on suurempi riski kuin naisilla.​

Edellinen sivuSeuraava sivu