Jalkaongelmia ja niiden ehkäisy

​​​Diabetesta sairastavalla tavallisetkin jalkojen ”pikkuongelmat” pitää hoitaa hyvin ja huolehtia ettei pienistä ongelmista tule isoja ongelmia.

​​​​​​​Tavallisia jalkaongelmia​

Kaarijalka

Kaarijalka voi olla rakenteellinen ominaisuus, tai se voi kehittyä diabeteksen lihashermomuutosten seurauksena. Korkeakaarisessa jalassa on vähän tukipintaa ja paine kohdistuu voimakkaasti kantapäälle ja päkiälle. Korkeakaarisen jalan hoitoon kuuluvat hyvät kengät. Yksilölliset tukipohjalliset saattavat olla tarpeen. Diabeetikon tulee välttää paljain jaloin kävelyä etenkin, jos on todettu neuropatiaa. Sisäkenkiä tulee käyttää myös sisällä ja kaikki jalkineet tulee valita erityisen huolellisesti. Hoitopaikastasi saat apua jalkineasioissa.

Lattajalka

Lattajalka on korkeakaarisen jalan vastakohta. Jalan pitkittäiskaaren madaltuminen voi olla rakenteellista tai aiheutua esimerkiksi jalkaterän huonosta lihaskunnosta. Usein taustalla on myös muita jalkaterän tai ylempien osien toiminnan muutoksia. Lattajalkaa hoidetaan jalkaterän lihaksia vahvistavalla voimistelulla sekä tukipohjallisilla.

Vaivaisenluu

Vaivaisenluun virheasento johtuu usein jalkaterän toiminnan häiriöstä, jossa isovarpaaseen kohdistuu voimakas kuormitus. Virheasentoa edesauttaa myös ahdas tai korkeakorkoinen kenkä. Vaivaisenluulla tarkoitetaan virheasentoa, jossa isovarvas kääntyy kohti muita varpaita. Itsehoito perustuu sopiviin jalkineisiin sekä lihasharjoitteluun. Hoito-ohjeiden saamiseksi on hyvä kääntyä jalkaterapeutin/jalkojenhoitajan puoleen.

Vasaravarpaat

Vasaravarpaat johtuvat usein pienistä tai epäsopivista jalkineista. Virheasennossa varpaat vetäytyvät koukkuun yhdestä tai molemmista varpaan nivelistä. Usein vasaravarpaan päähän syntyy kovettumamuodostusta. Kynsi voi myös paksuuntua. Virheasento voi liittyä myös esimerkiksi korkeakaariseen jalkaan tai vaivaisenluuhun. Vasaravarpaiden hoidossa tarvitaan hyvät kengät, joissa on tarpeeksi tilaa varpaille. Myös kevennyshoito on oleellista.

Kovettumat ja känsät

​Kovettumat ja känsät johtuvat usein jalkojen ja varpaiden virheasennoista. Myös epäsopivat kengät voivat aiheuttaa hankausta ja painetta, minkä seurauksena iho paksuuntuu. Kovettuma-alue haavautuu herkästi. Kovettumien ja känsien omahoitoon kuuluvat rasvaushieronta perusvoiteella sekä asianmukaisten jalkineiden käyttö. Kovettuma-aluetta voi suojata esimerkiksi superlonpu​tkella. Jalkaterapeutti/jalkojenhoitaja poistaa kovettuman tai känsän ja selvittää niiden muodostumisen syyt.

Kantapäiden halkeamat

Kantapäiden halkeamat liittyvät useimmiten kuivaan ihoon. Kuiva ja joustamaton iho voi haljeta verinahkaan asti. Myös voimakas kantaisku lisää painetta kantapään alueella. Halkeilevia kantapäitä tulee rasvata huolellisesti. Pehmeät iskunvaimennuspohjalliset auttavat ehkäisemään ihon halkeilua.

Rakot

Rakot syntyvät toistuvasta mekaanisesta rasituksesta. Rakko on nestekertymä, joka syntyy ihoon tai ihon alle. Rakkoa ei saa omatoimisesti puhkaista tulehdusriskin vuoksi. Rakkoa tulee suojata omahoitotuotteilla, esimerkiksi polyuretaanivaahtolevyllä. Rakkojen syntyä voi ehkäistä esimerkiksi talkilla tai pehmeällä suojalla.

Syylä

Syylä on viruksen aiheuttama hyvänlaatuinen ihokasvain. Suurin osa syylistä paranee itsestään muutamassa kuukaudessa. Syyliä ei tule hoitaa syövyttävillä aineilla.

Varvasvälihautumat

Varvasvälihautumat johtuvat usein hikoilevista jaloista, liian pienistä kengistä tai sukista, huolimattomasta omahoidosta tai varpaiden asentovirheistä. Rikkoutunut iho on altis bakteeri-infektioille. Varvasvälihautumien hoidossa huolellisen pesun ja kuivauksen lisäksi varvasvälissä tulee käyttää lampaanvillaa tai kuitukangastaitoksia.

Jalka- ja kynsisieni

Jalka- ja kynsisieni alkavat usein hautuneesta varvasvälistä, mistä se voi levitä myös muualle jalkaan. Oma hoitopaikka varmistaa sieni-infektion sieniviljelyllä. Jalkojen, sukkien sekä kenkien puhtaus auttavat sienitulehduksen hoidossa. Hoitohenkilökunta määrittelee aina sieni-infektion hoidon.

Jalkaongelmien ehkäisystä

​​​​Jalkojen omahoidon ohjaukseen ja jalkaongelmia ehkäiseviin toimiin tulisi olla riittävästi resursseja hoitoyksikössä. Jaloista huolehtimisen lisäksi myös muu diabeteksen hoito pitäisi olla kunnossa. Tavoitteellinen verensokerin hoitaminen, tupakoimattomuus, normaali verenpaine ja kolesteroli ehkäisevät diabeteksen lisäsairauksia, jotka altistavat jalkaongelmille.

Jalkaongelmien välttäminen

Tärkeimmät jalkavaurioille altistavat tekijät ovat huono jalkojen valtimoverenkierto ja hermomuutokset.

Vaikeat ongelmat, haavat ja kuoliot, alkavat usein vähäisestä kolhusta tai muun ulkoisen syyn vaikutuksesta.

Välttääksesi vaikeat jalkavauriot pidä sokeritasapaino hyvänä, älä tupakoi, pyri pitämään veren rasva-arvosi hyvinä ja käytä riittävän väljiä kenkiä ja huolehdi muutoinkin jalkojen hyvinvoinnista.

Tarkasta itse säännöllisesti jalkasi. Tarkasta jalat päivittäin, jos sinulla on todettu hermomuutoksia tai heikentynyt valtimoverenkierto.

Huolehdi, että diabeteshoitaja tai lääkäri tai jalkaterapeutti/jalkojenhoitaja tarkistaa jalkasi vähintään kerran vuodessa ja tekee jaloistasi riskiarvion.

Heikentynyttä valtimoverenkiertoa voi olla mahdollista parantaa pallolaajennuksella tai muilla toimenpiteillä.

Käänny varhain lääkärin puoleen vähäiseltäkin tuntuvissa jalkavammoissa, varsinkin jos epäilet tai tiedät, että jalkojesi verenkierto on huono.

Muualla Diabetestalossa

Lue lisää jalkojen omahoidosta​.



Edellinen sivu