Keliakia

​​​​​​​​​​​​​​​​

Kelia​kia on autoimmuunitauti, jonka aiheuttaa vehnässä, rukiissa ja ohrassa esiintyvä  gluteeni niminen valkuaisaine. Perinnöllisesti alttiilla henkilöillä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja. Sen seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu, jolloin ravintoaineiden imeytyminen heikkenee.​

Noin 10–20 prosentilla keliakiaa sairastavista on lisäksi ihottuma, ihokeliakia (Dermatitis herpetiformis).

Diagnosoidun keliakian esiintyvyys on Suomessa 0,7 %, mutta seulontatutkimuksien perusteella sitä esiintyy noin 1 %:lla lapsista, 2 %:lla aikuisista ja jopa 2,7 %:lla ikääntyneistä.

Keliakian sairastavan ensimmäisen asteen sukulaisista noin 10 %:lla todetaan keliakia. Riskiryhmään kuuluvat myös muita autoimmuunisairauksia sairastavat. Tyypin 1 diabetesta sairastavista lapsista noin 10 %:lla todetaan keliakia, aikuisina sairastuneista noin 2 – 5 %:ll​a. ​Verikoe keliakian seulomiseksi tutkitaan yleensä, kun tyypin 1 diabetes todetaan, ja sen jälkeen lapsilla esimerkiksi vuosittain, aikuisilla harvemmin, noin viiden vuoden välein​

Keliakian oireita

Keliakian oireet ovat usein varsin lieviä ja voivat muistuttaa ärtyvän suolen oireita.

  • Krooninen ripuli tai löysät ulosteet
  • Ilmavaivat
  • Laihtuminen
  • Lapsilla kasvun hidastuminen
  • Imeytymishäiriöstä johtuva raudanpuuteanemia
  • Harvemmin B12-vitamiinin puutos
  • Kalsiumin häiriintynyt imeytyminen voi johtaa myös osteoporoosiin

Keliakian toteaminen

  • Keliakian toteamiseksi tehtävät tutkimukset tulee tehdä gluteenia sisältävän ruokavalion ollessa käytössä.​
  • Ensisijainen tutkimus keliakiaa epäiltäessä on IgA-luokan kudostransglutaminaasivasta-aineiden (S-tTGAbA) määritys verestä. Huomattavan suuri (> 10 kertaa viitealueen yläraja) pitoisuus on vahva merkki keliakiasta.
  • Jos edellä mainittu korkea pitoisuus todetaan, varmistetaan keliakiadiagnoosi mittaamalla lisäksi endomysiumvasta-aineet (S-EMAbA) verestä. Jos ne ovat positiiviset, keliakiadiagnoosi voidaan tehdä ilman ohutsuolen limakalvon koepalaa.
  • Jos kudostransglutaminaasivasta-aineet ovat pienempi kuin 10 kertaa viitealueen yläraja tai endomysiumvasta-aineet ovat negatiiviset, mutta keliakia-epäily vahva, tarvitaan diagnoosia varten mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettava ohutsuolen koepala.​

Keliakian seuranta

​​​

​Verikokeesta mitattavien keliakiavasta-aineiden lasku viittaa siihen, että henkilö noudattaa tarkkaan keliakiaruokavaliota. Vasta-aineet riittävät lieväoireisilla henkilöillä keliakian seurantaan. Vaikeaoireisilla henkilöillä, joilla on ollut merkittävä suolinukan vaurio, varmistetaan tilanteen korjaantuminen uudella ohutsuolen koepalalla 1-2 vuoden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta. Seuranta toteutetaan diagnoosin tehneessä yksikössä kunnes ruokavaliohoidon teho on varmistettu. Tämän jälkeen seuranta voi siirtyä perusterveydenhuoltoon.​

Keliakian hoitona on elinikäinen keliakiaruokavalio, jossa ruokavaliosta poistetaan vehnä, ruis, ohra ja näistä valmistetut tuotteet. Sairauden alkuvaiheessa ja tarpeen mukaan myöhemminkin ravitsemusterapeutti ohjaa henkilökohtaisesti ruokavalion toteuttamisessa.


Muualla Terveyskylässä

Lue lisää keliakiasta Vatsatalosta​.


Edellinen sivuSeuraava sivu




 

Päivitetty  26.9.2019 18.03