
Keliakia on autoimmuunitauti, jonka aiheuttaa vehnässä, rukiissa ja ohrassa esiintyvä gluteeni niminen valkuaisaine. Perinnöllisesti alttiilla henkilöillä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja. Sen seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu, jolloin ravintoaineiden imeytyminen heikkenee.
Noin 10–20 prosentilla keliakiaa sairastavista on lisäksi ihottuma, ihokeliakia (Dermatitis herpetiformis).
Diagnosoidun keliakian esiintyvyys on Suomessa 0,7 %, mutta seulontatutkimuksien perusteella sitä esiintyy noin 1 %:lla lapsista, 2 %:lla aikuisista ja jopa 2,7 %:lla ikääntyneistä.
Keliakian sairastavan ensimmäisen asteen sukulaisista noin 10 %:lla todetaan keliakia. Riskiryhmään kuuluvat myös muita autoimmuunisairauksia sairastavat. Tyypin 1 diabetesta sairastavista lapsista noin 10 %:lla todetaan keliakia, aikuisina sairastuneista noin 2 – 5 %:lla. Verikoe keliakian seulomiseksi tutkitaan yleensä, kun tyypin 1 diabetes todetaan, ja sen jälkeen lapsilla esimerkiksi vuosittain, aikuisilla harvemmin, noin viiden vuoden välein
Keliakian oireita
Keliakian oireet ovat usein varsin lieviä ja voivat muistuttaa ärtyvän suolen oireita.
- Krooninen ripuli tai löysät ulosteet
- Ilmavaivat
- Laihtuminen
- Lapsilla kasvun hidastuminen
- Imeytymishäiriöstä johtuva raudanpuuteanemia
- Harvemmin B12-vitamiinin puutos
- Kalsiumin häiriintynyt imeytyminen voi johtaa myös osteoporoosiin
Keliakian toteaminen
Keliakian seuranta
Verikokeesta mitattavien keliakiavasta-aineiden lasku viittaa siihen, että henkilö noudattaa tarkkaan keliakiaruokavaliota. Vasta-aineet riittävät lieväoireisilla henkilöillä keliakian seurantaan. Vaikeaoireisilla henkilöillä, joilla on ollut merkittävä suolinukan vaurio, varmistetaan tilanteen korjaantuminen uudella ohutsuolen koepalalla 1-2 vuoden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta. Seuranta toteutetaan diagnoosin tehneessä yksikössä kunnes ruokavaliohoidon teho on varmistettu. Tämän jälkeen seuranta voi siirtyä perusterveydenhuoltoon.
Keliakian hoitona on elinikäinen keliakiaruokavalio, jossa ruokavaliosta poistetaan vehnä, ruis, ohra ja näistä valmistetut tuotteet. Sairauden alkuvaiheessa ja tarpeen mukaan myöhemminkin ravitsemusterapeutti ohjaa henkilökohtaisesti ruokavalion toteuttamisessa.
Edellinen sivuSeuraava sivu