Lisämunuaisen kuorikerroksessa tuotetaan elimistön stressi- ja suolahormoneita eli kortisolia ja aldosteronia sekä pieniä määriä miessukuhormonia muistuttavaa dehydroepiandrosteronia. Addisonin taudissa elimistö ryhtyy tuottamaan vasta-aineita lisämunuaisen kuorikerroksen soluja kohtaan. Sen seurauksena kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut hiljalleen tuhoutuvat ja kehittyy lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta. Suomessa Addisonin tautiin sairastuu vuosittain noin 50-70 potilasta vuodess​a.

Elintärkeiden kortisolin ja aldosteronin puutoksen seurauksena elimistön kokonaissuorituskyky alentuu vakavasti. Joskus sairaus alkaa äkillisenä kriisitilanteena, shokkina, jolle tunnusomaista on verenpaineen lasku, oksentelu, vatsakivut ja tajunnan häiriöt.

Addisonin taudissa tarvitaan puuttuvien hormonien korvaushoitoa eli yleensä hydrokortisoni- ja fludrokortisonitabletteja. Hydrokortisoni annostellaan kortisolin normaalia eritystä jäljitellen yleensä kolmena, joskus kahtena, annoksena vuorokaudessa. Hydrokortisonitableteilla toteutetaan vain oman puuttuvan hormonin korvaamista, eli hormonikorvaushoitoa. Se ei siis ole varsinaista isompiannoksista kortisonihoitoa, joka on lääkehoitoa tulehdus- tai muihin sairauksiin. Stressitilanteissa kuten korkean kuumeen yhteydessä hydrokortisoniannos kaksinkertaistetaan. Oksentelun, kuivumisen, päivystyksellisten kriisitilanteiden ja leikkauksien yhteydessä tarvitaan suonen- tai lihaksensisäistä hydrokortisonia.

Diabetesta sairastavalla hoitamaton Addisonin tauti voi  johtaa yölliseen hypoglykemiaan eli verensokerin liialliseen laskuun yöllä. Diabetesta sairastavan vuosikokeissa seurataan natrium- ja kaliumarvoja ja verenpainetta, joiden poikkeamien yhteydessä Addisonin taudin epäily voi herätä. Jatkoselvityksen tehdään tarkemmat hormonimääritykset.

Loppuraskauden aikana Addisonin tautia sairastavan hydrokortisoni- ja joskus myös fludrokortisoniannos hieman suurenee.

​​	Lue lisää Suomen Endokrinologiayhdistys r.y​