Tutkimukset

Diabeteksen seurantaan liittyy verensokerin kotiseurannan lisäksi myös muita tutkimuksia. Osa tutkimuksista tehdään säännöllisesti, osa tarpeen mukaan.

Perustutkimukset

Jokaisella käynnillä tarkistetaan paino, verenpaine, riskijalat, pistopaikat sekä HbA1c. Vuosittain laboratoriotutkimuksina tarkistetaan lisäksi ekg, kol, HDL, LDL, trigly, krea, TSH, U-alb/krea sekä tarvittaessa keliakiavasta-aineet ja hypotaipumuksessa aamu-korsol. Jalkojen kunto, perifeeriset valtimopulssit sekä tunto monofilamentilla tarkistetaan vuosittain.

Silmänpohjakuvaukset

Silmänpohjakuvaukset tehdään silmälääkärin suosituksen mukaan yleensä 1-2 vuoden välein. Tuoreen tyypin 1 diabeetikon ensimmäinen silmänpohjakuvaus tehdään OYS:ssa. Muutoin silmänpohjakuvaukset järjestetään perusterveydenhuollon kautta. Osa kunnista järjestää silmänpohjakuvaukset ostopalveluna. Useimmissa kunnissa PPSHP:n alueella silmänpohjakuvaukset on järjestetty OYS:n silmäpoliklinikan liikkuvassa kuvausyksikössä. Tällöin kuvien tulkinnasta ja potilaan mahdollisesta erikoissairaanhoitoon ohjaamisesta vastaa kuvausyksikön henkilökunta. Kunnissa järjestään kuvauksia yleensä 1-2 kertaa vuodessa. OYS:n silmäpoliklinikalla seurannassa olevien potilaiden silmänpohjakuvaukset suoritetaan aina OYS:ssa.

Sensorointi

Jatkuvaa kudossokerin seurantaa (sensorointi) voidaan käyttää tarvittaessa hoidon apuvälineenä lyhyinä ajanjaksoina (6–14 vrk). Sensoroinnin avulla saadaan tarkempaa tietoa sokeritasapainosta. Sensorointia käytetään erilaisin hoidollisin perustein.

Yksilöllisen harkinnan mukaan sensorointi on mahdollista saada myös pitkäaikaiseen käyttöön. Hoitopäätöksen tekee hoitava lääkäri.

PPSHP:n alueella useassa kunnassa on mahdollisuus tehdä sensorointi oman terveysaseman kautta. Tarkempaa tietoa voi kysyä oman kunnan diabeteshoitajalta.

 

Päivitetty  15.8.2018