Aamulla mitattu verensokeri kuvaa yön yli vaikuttavan perusinsuliinin vaikutusta. Annossäätö tehdään valmisteesta riippuen yleensä 3 - 7 päivän välein, koska pitkävaikutteisen insuliinin annosmuutoksen vaikutuksen pitää ensin tasaantua.
Jos käytössä on pitkävaikutteinen insuliini, jota annostellaan kaksi kertaa vuorokaudessa, liian korkea aamuverensokeri kuvastaa iltapistoksen vaikutusta ja ennen päivällistä mitattu arvo aamupistoksen vaikutusta mikäli edellisestä ateriainsuliinista on kulunut yli 3 – 4 tuntia. Jos verensokeri on toistuvasti liian korkea tai liian matala ennen aamupalaa tai ennen päivällistä, niin muutetaan tuona ajankohtana vaikuttavan perusinsuliinin määrää.
Ilta-aamuparimittauksella ja tarvittaessa noin 4 tuntia ennen heräämistä tehtävällä mittauksella nähdään verensokerin muutos yön aikana. Korkea aamusokeri voi johtua perusinsuliinin riittämättömyyden vuoksi myös siitä, että verensokeri on jo nukkumaan mennessä korkea tai verensokeri ensin laskee liikaa yön aikana ja tätä seuraa reaktionousu aamuun.
Jos verensokeri on tilapäisesti liian korkea ennen ateriaa, tilannetta voi korjata pistämällä aterialla pienen lisäannoksen pikainsuliinia. Korjausinsuliinin määrään vaikuttaa insuliiniherkkyys eli miten paljon 1 yksikkö pikainsuliinia laskee verensokeria. Jos verensokeri on jatkuvasti liian korkea ennen jotain ateriaa, niin pitää tarkastella hoidon kokonaisuutta ja perusinsuliinin määrää, eikä tyytyä toistuvasti pikakorjaamaan.
Ateriaparimittauksia tarvitaan silloin, kun etsitään tai tarkistetaan ateriakohtaista insuliini-hiilihydraattisuhdetta eli kuinka paljon 1 yks pikainsuliinia kattaa hiilihydraatteja (tai toisinpäin kuinka paljon 10 g hiilihydraattiannos tarvitsee pikainsuliinia). Muuten aterian jälkeisiä mittauksia tarvitaan yleensä vain erityistilanteissa.
Aterian jälkeen (yleensä 2 tuntia ateriasta) mitattu tulos kuvaa ateriainsuliinin annoksen ja pistoksen ajoittumisen sopivuutta.
Verensokerin ollessa kaksi tuntia aterian jälkeen liian korkea, pohditaan edeltävän aterian koostumusta ja sille pistettyä ateriainsuliinin määrää sekä insuliinin pistoksen ajoittumista. Tärkeää on osata arvioida ruuan hiilihydraatit oikein ja pistää suunniteltu pikainsuliini säännöllisesti aterioilla ja oikeaan aikaan suhteessa ruokaan. Yleensä ateriainsuliini pistetään 20-2 minuuttia ennen ateriaa valmisteesta riippuen.
Käytännön ongelma on, että ilman sensorointia tai annoslaskuria on vaikea päätellä verensokerin muutossuuntaa. Aika tavallista on, että aterian pikainsuliinin vaikutus myöhästyy ja verensokeri aluksi nousee liikaa, mutta laskee kuitenkin tavoitetasolle. Siksi pikainsuliinikorjausta ei suositella aterioiden välillä, ellei verensokeri ole oireisen tai hälyttävän korkea.
Eri ruoka-aineet vaikuttavat verensokerin nousuun eri tavoin, tärkein merkitys on ateriakokonaisuudella. Esim. kuitupitoinen ateria nostaa verensokeria hitaammin kuin niukkakuituinen. Toisaalta runsaasti rasvaa ja proteiinia sisältävä ruoka nostaa verensokeria hitaasti ja voi pitää verensokeria koholla useiden tuntien ajan.
Jos verensokeritulos on mihin tahansa aikaan vuorokaudesta alle 4,0 mmol/l tulee tilanne korjata välittömästi syömällä nopeasti sokeristuvaa hiilihydraattia. Jos on liian matalan sokerin oireita tai epäilee matalaa verensokeria, pyritään tekemään mittaus, jos mahdollista, ja ryhdytään heti korjaavin toimenpiteisiin.
Pyritään selvittämään mikä aiheutti verensokerin laskun. Jos aterian viivästyminen aiheuttaa helposti hypoglykemian, tulee perusinsuliinin määrää vähentää. Yleensä perusinsuliinin määrä on sopiva jos voi jättää yhden aterian väliin ilman hypoglykemiaa.
Jos hypoglykemian syy löytyy liikunnasta, varaudutaan seuraavalla kerralla vastaavaan tilanteeseen syömällä ennen liikuntaa ylimääräistä hiilihydraattia. Liikuntatilannetta on usein helpompi hoitaa vähentämällä edellistä pikainsuliinia, jos liikutaan kolmen tunnin kuluessa pistämisestä. Jos liikunta on raskasta tai kesto yli tunnin, voit tarvita hiilihydraattitankkausta myös liikunnan aikana tai jälkeen.
Jos hypoglykemia tulee toistetusti samaan aikaan vuorokaudesta, pohditaan minkä insuliinin vaikutusaikana se tulee. Jos edellisestä pikainsuliinipistoksesta on kulunut yli 3 tuntia, on todennäköisesti pitkävaikutteista insuliinia liikaa.
On hyvä muistaa, että matalan verensokerin jälkeen ylimääräisen syömisen määrästä riippumatta elimistö myös itse korjaa tilannetta ja seuraa verensokerin reaktionousu. Toistuva matala verensokeri ja reaktionousun ylikorjaaminen voi olla syy huomattavalle verensokerivaihtelulle eli verensokerin vuoristoradalle.
Ennen sovittua hoitokontaktia on hyvä tehdä sovitusti tehostettua verensokeriseurantaa, jotta tuloksia voidaan yhdessä tarkastella ja pohtia tilannetta perusteellisesti.
Jos käyttää verensokeriseurannan apuna mobiililaitteen sovellusta, voi siihen kirjata myös lääkityksen, hiilihydraatit ja tarvittavat muut tiedot ja tuloksia voi helposti sieltä tarkastella eri vuorokausien osalta pidemmältäkin aikaväliltä.
Myös erityistilanteissa tarvitsee tehostettua verensokeriseurantaa, jotta pystyy arvioimaan mahdollisia muutoksia sokeritasapainossa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi matkailu, liikunta- ja mahdollisesti muut uudet harrastukset, juhlat, alkoholin käyttö, sairastuminen, kortisonihoito jne.