​​​​​Suomessa on käytössä useita eri sensorointijärjestelmiä, joiden saatavuus vaihtelee hoitopaikkakohtaisesti. Kannattaakin keskustella eri vaihtoehdoista ja punnita laitteen hyötyä omalla kohdalla.​

Jatkuva reaaliaikainen glukoosiseuranta (CGM continuos glucose monitoring)

Sensori asetetaan ihon läpi asettimella, jossa on neula, minkä jälkeen neula poistetaan ja ihon alle jää pieni anturi. Anturin päälle tulee lähetin, joka lähettää muutaman minuutin välein sensorista tietoja langattomasti vastaanottimeen eli erilliseen lukulaitteeseen. Lukulaite voi olla myös älypuhelin / älykello tai insuliinipumppu. Lähes kaikista sensorointilaitteista on mahdollista lähettää sokeriarvoja myös toiselle henkilölle älypuhelinsovelluksen välityksellä. Useissa sensorointilaitteissa on hälytystoiminto esim. korkeista tai matalista sokeriarvoista. Laitteissa näkyy lähes reaaliaikaisen sokeriarvon lisäksi myös sokeritason muutossuuntaa kuvaavat nuolet.  Lähes kaikki sensorointilaitteet tarvitsevat sormenpäämittauksen kalibrointiarvoksi.

Sensorit toimivat ihonalaisessa rasvakudoksessa 1-2 viikon ajan. Sensorin vaihdot tehdään itse. 

Saatavilla on myös pidempiaikaisia, ihonalaiskudokseen asennettavia (implantoitavia) sensoreita, joiden asennus suoritetaan aina hoitopaikassa.

Jatkuva jaksottainen glukoosiseuranta (FGM flash glucose monitoring)

Skannaava glukoosisensori ei vaadi kalibrointimittauksia sormenpäästä. Laitteen sensorin käyttöikä on kaksi viikkoa.

​Lukulaite tai lukulaitteena käytettävä älypuhelin viedään olkavarteen asennetun sensorin lähelle (toimii myös vaatteiden läpi) ja laitteen näytölle saadaan kudoksen sokeritulos. Tässäkin laitteessa näkyy lähes reaaliaikaisen sokeriarvon lisäksi sokeritason muutossuuntaa kuvaavat nuolet, mutta matalan tai korkean verensokerin hälytystä ei ole. Laitteella voi mitata myös perinteisesti verensokerin ja ketoaineet.​