Kortisonihoitoa käytetään erilaisissa tulehdussairauksissa lievittämään tulehdusreaktiota. Kortisonivalmisteet eli kortikosteroidit ovat insuliinin vastavaikuttajia, heikentävät kudosten insuliiniherkkyyttä, lisäävät maksan sokerintuotantoa ja siten nostavat verensokeritasoa.
Kortisonihoito voi laukaista piilevän diabeteksen tai lisätä lääkehoidon tarvetta diabetesta jo sairastavalla. Verensokerin seuranta tuleekin aloittaa diabetekseen sairastumisen suhteen riskihenkilöillä pitkäaikaisessa kortisonihoidossa.
Diabetesta sairastavan on tarpeen lisätä verensokerin omamittauksia kortisonihoidon aikana. Aamulla kerta-annoksena tabletteina annettu kortisonihoito nostaa verensokeria eniten iltapäivällä, joten hoitoon liitetään yleensä NPH-insuliinin pistos aamulla muun tabletti- ja insuliinihoidon rinnalle. Käytetyn kortisonihoidon ominaisuudet ja annostelu on huomioitava diabeteksen hoitoa tehostettaessa.
Toistuva tai pitkäaikainen kortisonihoito on erityisesti insuliinihoitoiselle henkilölle aihe glukoosisensoroinnin toistuvalle tai jatkuvalle käytölle.
Osalla kortisonihoitoa käyttävistä henkilöistä hoito on elintärkeää lisämunuaisten vajaatoiminnan korvaushoitoa.
Kortisonihoito tablettihoitoisessa diabeteksessa
Aamulla kerta-annoksena otettava keskipitkävaikutteinen kortisonitabletti (predisoni, prednisoloni, metyyliprednisoloni) nostaa verensokeria etenkin iltapäivällä, jolloin sen vaikutus on suurimmillaan. Verensokeria nostava vaikutus riippuu kortisoniannoksen suuruudesta. Yöllä verensokeripitoisuus yleensä laskee kortisonivaikutuksen hiipuessa.
Ruokavalio- tai tablettihoitoisen kannattaa mitata verensokeri aamun lisäksi myös päivällisen jälkeen. Jos verensokeri on silloin yli 10 mmol/l, kannattaa verensokeri mitata myös ennen lounasta, lounaan jälkeen ja ennen päivällistä. Jos näissä mittauksissa verensokeri on ennen ateriaa yli 8 mmol/l ja aterian jälkeen yli 10 mmol/l, diabeteksen hoitoa pitää tehostaa riippuen kortisonihoidon pituudesta.
Verensokerin tablettilääkityksen lisääminen ei yleensä riitä, vaan joudutaan aloittamaan tilapäinen insuliinihoito. Tavallisimmin käytetään keskipitkävaikutteista NPH-insuliinia aamupistoksena, jolloin insuliinin ja aamulla otetun kortisonin vaikutushuiput kohtaavat parhaiten. Aloitusannos voi olla 10 yksikköä ja annosta muutetaan verensokerin ja kortisoniannoksen mukaan. Ennen lounasta ja päivällistä verensokeria korjataan tarvittaessa pikainsuliinilla.
Aamulla kerta-annoksena otettava kortisonihoito insuliinihoitoisessa diabeteksessa
Jos perusinsuliinia on pitkävaikutteinen insuliinijohdos (degludek, detemir, glargin 100 tai glargin 300), näiden annosta ei lisätä vaan rinnalle aloitetaan NPH-insuliinin pistos aamuun ja tarvittaessa verensokeria korjataan pikainsuliinilla ennen lounasta ja päivällistä. Iltapalaa ennen tai nukkumaan mennessä koholla olevaa verensokeria ei yleensä kannata korjata, koska se lisää liian matalan verensokerin riskiä yöllä kortisonivaikutuksen hiipuessa.
Kortisonihoito kahteen annoskertaan jaettuna
Monipistoshoidossa ja pumppuhoidossa kortisoniannos kannattaa herkästi jakaa kahteen annokseen. Tällöin aamulla otetaan kortisonin kokonaisannoksesta kaksi kolmasosaa ja iltapäivällä yksi kolmasosa.
Joskus käytetään pitkävaikutteista kortikosteroidia (deksametasoni). Se nostaa verensokeria koko vuorokaudelle.
Detemir-perusinsuliinia käyttävillä sen aamuannoksen ja aterioilla otettavien pikainsuliiniannosten suurentaminen ilman NPH-insuliinia voi riittää.
Pitkävaikutteinen kortikosteroidi
Joskus käytetään pitkävaikutteista kortisonihoitoa (deksametasoni). Verensokeri nousee ympäri vuorokauden. Yleensä joudutaan lisäämään kaikkia insuliiniannoksia. Annosmuutokset suunnitellaan yksilöllisesti.
Kortisonipistos
Nivel- tai jännetuppitulehduksissa saatetaan antaa kortisonia paikallisena pistoksena. Tällöin lääkevaikutus ja sen verensokeria nostava vaikutus kestää tasaisesti ympäri vuorokauden. Nivelpistos vaikuttaa verensokeriin yksilöllisesti, usein 1-2 viikon ajan. Tällaisessa tilanteessa verensokeria korjataan pikainsuliinin korjausannoksilla aterian yhteydessä. Jos verensokeri nousee voimakkaasti, voi muutamana päivänä lisätä myös pitkävaikutteisen perusinsuliinin pistosta. Insuliinipumppua käyttävä voi lisätä basaalin annosta tilapäisesti koko vuorokaudelle.
Kortisonisuihkeet
Hengitettäviä kortisonisuihkeita käytetään astman ja kroonisen keuhkoputken tulehduksen hoitoon. Ne eivät yleensä vaikuta verensokerin arvoihin. Astman pahenemisvaiheessa stressitila ja lisätyt, inhaloitavat lääkeannokset voivat jonkin verran nostaa verensokeria.
Kortisonihoito lisämunuaisten vajaatoiminnassa
Pitkäaikainen kortisonihoito voi lamata oman kortisolin tuotannon lisämunuaisissa. Seurauksena voi olla kortisolin puutos.
Tyypin 1 diabetekseen liittyy lisääntynyt riski sairastua lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaan eli Addisonin tautiin. Addisonin tautia sairastavalla kortisonihoito on elintärkeää hormonipuutoksenhormonin korvaushoitoa.
Korvaushoitona voidaan käyttää joko lyhytvaikutteista hydrokortisonia tai pitempivaikutteista prednisonia tai prednisolonia. Yhdistelmähoito prednisonilla ja hydrokortisonilla voi tulla kysymykseen, jos ongelmana on yöllinen hypoglykemiataipumus. Tuolloin korvaushoito voidaan toteuttaa antamalla prednisonia/prednisolonia hyvin myöhään illalla ja yhdistämällä siihen hydrokortisonin käyttö iltapäivällä.
Stressitilanteessa kortisonin korvausannos lisätään kaksinkertaiseksi, mikä yhdessä stressin kanssa nostaa verensokeria. Insuliiniannoksia lisätään verensokerin omamittausten perusteella.
Edellinen sivuSeuraava sivu