Liikunnan vaikutus elimistöön

Liikunnan suotuisat vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön, verenpaineeseen, keuhkoihin, lihaksistoon, luustoon ja vireystilaan ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla samantyyppiset kuin terveillä henkilöillä.

​​​​Seuraavan taulukon avulla voi tutustua tarkemmin fyysisen harjoittelun vaikutuksiin elimistössä.

​​​​Liikunnan vaikutus elimistöön
​Sydän ja verenkierto- sydämen syke levossa laskee
- lihasmassa kasvaa
- hapenkäyttö tehostuu
- sydämen pumppaama verimäärä minuutissa kasvaa
- verenpaine laskee​
​Keuhkot- hapensaanti ja hiilidioksidin poistuminen tehostuvat
- hegästyminen vähenee​
Aivot ja hermosto​- stressinsieto paranee
- unen laatu paranee
- keskittymiskyky paranee
- vireystila ja mieliala paranevat​
Lihakset​​- lihasmassa kasvaa
- energia-aineenvaihdunta paranee
- lihakset vahvistuvat ja jaksavat työskennellä kauemmin
Nivelet​​- liikelaajuudet säilyvät ja jäykistyminen vähenee
- tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenevät
​Rasvakudos​- rasvakudos pienenee ja muuttuu laadullisesti
Luusto​- luusto vahvistuu
- luustokadon riski pienenee​
​Veren rasva-arvot- HDL-kolesteroli nousee
- triglyseridit laskevat
- LDL-kolesteroli saattaa laskea​
​Insuliiniherkkyys- paranee​
​Verensokeri​- laskee
​Liikehallinta​- tasapaino paranee
- kehontuntemus kehittyy
- kaatumisriski pienenee
Paino​- on paremmin hallittavissa​

Kaikenlainen liike on ihmiselle hyväksi ja liikunta eri muodoissaan vaikuttaa eri tavalla elimistöömme:

Arkiliikunta

Terveyttä edistävän liikunnan ei tarvitse olla hikistä jumppaa, se on pieniä arjen valintoja. Arkiliikuntaa parhaimmillaan on kaikenlaisten arkisten askareiden tekeminen.

Jo puolen tunnin päivittäinen liikkuminen ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Kohtalaisen rasittava arki- ja työmatkaliikunta (esimerkiksi 30 minuutin pyöräily- tai kävelylenkki) auttaa myös hallitsemaan painoa ja parantaa kestävyyskuntoa. Osa arkiliikunnan terveyshyödystä tulee siitä, että se korvaa istumiseen käytettyä aikaa.

Kunnon kohottaminen onkin hyvä aloittaa pienistä, mutta säännöllisistä liikuntatottumusten muutoksista. Arkista liikkumista lisäävät esimerkiksi:

  • kävelylenkki koiran kanssa
  • reippaat pihatyöt
  • työpaikalle pyöräily
  • työpaikalla portaiden kulkeminen hissin sijasta
  • erilainen hyötyliikunta (marjastaminen, sienestäminen)
  • siivoaminen
  • bussipysäkiltä kauppaan kävely.

Aerobinen liikunta

Aerobinen liikunta parantaa kehon hapenottokykyä, lihaskuntoa ja insuliiniherkkyyttä eli insuliinin vaikutusta kohdekudoksessa. Aerobista liikuntaa on kestävyyskuntoa ylläpitävä ja parantava liikunta, kuten kävely, juoksu, erilaiset jumpat, uinti, hiihto, (rulla)luistelu ja pyöräily.

Voimaharjoittelu

Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa ja insuliiniherkkyyttä. Se vaikuttaa myönteisesti jonkin verran myös verenpaineeseen, verenrasva-arvoihin, keskivartalon rasvamäärään ja luustoon.

Venyttely ja tasapainoharjoittelu

Venyttely ja tasapainoharjoittelu on hyödyllistä etenkin ikääntyessä, jolloin niveljäykkyys lisääntyy ja tasapaino huononee. Säännöllinen tasapainoharjoittelu vähentää myös kaatumisriskiä merkittävästi.

Diabeetikolle on hyötyä venyttelystä sekä nivelten ja lihasten liikelaajuuksia ylläpitävästä liikunnasta kudosten sokeroitumisen takia.

Liikkumattomuus

Liikkumattomuudella on selkeä yhteys useiden pitkäaikaissairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen ilmaantumiseen.

Tunteja kestävä yhtäjaksoinen istuminen tai muu paikallaan olo

  • vaikuttaa haitallisesti sokeriaineenvaihduntaan
  • altistaa liikapainolle
  • kuormittaa kehon tukirakenteita
  • on todennäköisesti yhteydessä niska- ja alaselkäkipuihin
  • aiheuttaa herkästi alaraajojen turvotusta
  • liittyy suurempaan sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen myös ihmisillä, jotka liikkuvat säännöllisesti

Tutustu Sosiaali- ja Terveysministeriön kansalliseen suositukseen.


Seuraava sivu