Liikunnan yhteydessä insuliinihoitoisen diabeetikon tulee pyrkiä välttämään verensokerin vaihtelua tekemällä sopivia muutoksia syömiseen ja/ tai insuliiniannoksiin. Mitä rasittavampaa ja pitkäkestoisempaa liikunta on, sitä suurempia korjauksia hoidossa tarvitaan.
Muutosten tekeminen helpottuu, kun mittaa säännöllisesti verensokeria ja opettelee lukemaan omaa kehoaan. Samanlainen liikunta eri ihmisillä ja toisaalta erilainen liikunta samalla henkilöllä saattavat vaatia erilaisen valmistautumisen liikuntaan.
Liikunnan vaikutus verensokeriin vaihtelee. Aerobinen kestävyysliikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja insuliinin imeytyminen kiihtyy liikunnan aikana. Tämän vuoksi verensokeri laskee. Voimakkaan tai maitohappoa tuottavan (anaerobisen) liikuntasuorituksen aikana verensokeri voi nousta stressihormonien vuoksi. Verensokerin vaihteluun vaikuttavat siis useat tekijät:
- Liikunnan kesto, ajoitus ja voimakkuus
- Liikuntahetkellä kiertävän veren insuliinipitoisuus ja insuliinin vaikutusaika
- Insuliinin pistopaikka ja ihon kunto sekä lämpötila
- Verensokerin pitoisuus ennen harjoitusta
- Ennen liikuntaa ja sen aikana nautittu ravinto
- Liikuntalajiin harjaantuneisuus ja lihaskunto
- Liikunnan tyyppi (kestävyysliikunta, voimaharjoittelu, HIIT)
- Liikunnan itsessään tai kilpailutilanteen kiihdyttämä stressihormonien eritys
Yleisohjeita liikuntaan
Ennen liikuntaa
- verensokeri mitataan aina ennen liikuntaa
- sopivat verensokeritasot pitää määrittää yksilöllisesti, useimmille sopiva taso on noin 5 – 8 mmol/l
- anaerobisen tai HIIT –tyyppisen liikunnan voi aloittaa matalammalla sokeritasolla kuin aerobisen harjoitteen, koska yleensä verensokeritaso pysyy melko tasaisena tai saattaa nousta
- jos verensokeriarvo on alle 5 mmol/l, syödään ylimääräinen hiilihydraattiannos (20 g) tai vähennetään ateriainsuliinin määrää
- jos verensokeriarvo on yli 15 mmol/l, mitataan ketoaineet
- jos veressä on ketoaineita liikaa (yli 1,5 mmol/l), tila hoidetaan lisäinsuliinilla ja juomisella, vältetään liikkumista
- jos ketoaineita ei ole, voi liikkua kevyesti, koska rajumpi liikunta voi nostaa edelleen verensokeria
- jos verensokeri on yli 20 mmol/l, se pitää hoitaa ennen liikuntaa
- jos liikunta ajoittuu ateriainsuliinin vaikutusajalle (noin kahden tunnin kuluessa insuliinipistoksesta), vähennetään kyseisen ateriainsuliinin määrää noin 25 – 75 % liikunnan tehokkuudesta riippuen
- jos liikuntasuoritus kestää yli tunnin, vähennetään edeltävän pitkävaikutteisen insuliinin annosta liikunnan rasittavuuden mukaan, vähennys voi olla 20 - 50 %
Liikunnan aikana
- verensokerin seuranta on suositeltavaa 30 - 45 minuutin välein pitkäkestoisen liikunnan aikana
- hypoglykemian riski on yleisimmillään noin 45 min kuluttua aerobisen liikunnan alkamisesta
- liikuntasuorituksen aikana on hyvä pitää mukana helppokäyttöistä hiilihydraattia
- pitkäkestoisen liikunnan aikana tarvitaan mieluiten nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja (esimerkiksi urheilujuoma, mehu, glukoositabletit, hedelmä) 20 - 40 grammaa tunnissa
- liikunnan aikana ilmenevässä hypoglykemiassa glukoosin tarve vastaa aikuisilla yleensä 20 – 30 g nopeasti imeytyvää hiilihydraattia
- pitkäkestoisen liikunnan aikana ateriainsuliiniannokset ovat pieniä tai ne voidaan jopa jättää pistämättä
- jos liikunnan aikana ei ole riittävästi insuliinia, seurauksena on insuliinin vastavaikuttajahormonien lisääntyminen, korkea verensokeritaso ja ketoaineiden muodostuminen elimistöön
- usein huonovointisuus tai jatkuva tankkaustarve liikunnan aikana on merkki elimistön liian suuresta insuliinimäärästä; liika insuliini estää niin sanottujen varasokereiden vapautumista elimistössä, jolloin riski verensokerin laskuun on suuri
Liikunnan jälkeen
- verensokeri mitataan 1–2 tuntia liikunnan jälkeen ja nukkumaan mennessä sekä tarpeen mukaan muulloin
- liikunnan aiheuttaman verensokerin nousun korjaamista tulee välttää
- pitkäkestoinen liikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja liikunnan jälkeen lihasten glukoosivarastot täytetään uudelleen, joka altistaa hypoglykemialle useiden tuntien, jopa 24 tunnin ajan
- tehokas, sykettä reilusti nostava ja stressihormonia lisäävä liikunta saattaa nostaa verensokeria liikunnan aikana, mutta liikunnan jälkeen verensokeri lähtee laskuun
- liikunnan jälkeen ateriainsuliiniannosta voi olla syytä vähentää, ja hiilihydraattien ohella iltapalan tulisi sisältää proteiinia
- pitkäkestoisen ja rasittavan liikunnan jälkeen illalla pistettävän perusinsuliinin annosta on syytä vähentää noin 20–30 prosenttia
Insuliinipumppuhoito ja liikunta
- insuliinipumppuhoitoa jatketaan keskeytyksettä liikunnan aikana.
- perusannoksen (basaalin) annosnopeutta voi pienentää 60–120 min ennen suunniteltua liikuntaa esimerkiksi puoleen (50 %) ja jatkaa sitä liikunnan keston ajan.
- ateriainsuliiniannosten eli bolusten ottamisessa pätee samat periaatteet kuin monipistoshoidossa liikunnan yhteydessä
- liikunnan jälkeisenä yönä voi pienentää basaalin annosnopeutta 20 prosentilla 6–8 tunnin ajaksi.
Jalat ja jalkineet
- diabetekseen liittyy usein verisuonimuutoksia, hermojen toiminnan muutoksia ja suurempi tulehdusriski, joten alttius jalkaongelmiin liikunnan yhteydessä on suurentunut
- asianmukaiset jalkineet ja sopivat sukat ovat ensiaskel oikeanlaiselle liikkumiselle
- esimerkiksi liian ahtaat kengät tai joustamaton jalkineen pohja voivat aiheuttaa hankaumia, kovettumia ja jopa asentovirheitä
- liikuntajalkineet pitää valita liikuntalajin mukaan, jotta niillä turvataan jalan riittävä tuki ja suojaus
- jalkojen hyvä perushoito on tärkeää myös liikkujalle
Oma keho kertoo paljon
- teholtaan ja kestoltaan erilaisen liikunnan vaikutus on yksilöllinen
- mittaamalla verensokeria ja huomioimalla oman kehon tuntemuksia liikunnan yhteydessä ja sen jälkeen on mahdollista löytää itselle toimivin toimintatapa liikkuessa
Edellinen sivu