Yleinen terveyshyöty
Liikunnasta on samanlaista hyötyä diabeetikon terveyteen ja mielialaan kuin yleensä ihmisillä. Tärkeää on löytää liikkumisen mielekkyys itselle mieluisten liikuntalajien kautta. Terveyshyötyä saadaan siitä, kun kestävyyskunto paranee, lihaskunto kohenee ja liikehallinta kehittyy. Kunnon kohentuessa jaksaa paremmin myös arjen muissa askareissa.
Apua painonhallintaan
Liikkuminen auttaa myös pitämään painoa kurissa. Vaikka liikunnan lisääminen ei laihduttaisikaan, se vaikuttaa myönteisesti kehoon. Lihasmassa lisääntyy ja rasvan osuus vähenee. Muutos parantaa insuliiniherkkyyttä ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.
Vaikutus verensokeriin
Liikunnan vaikutus verensokeritasoon riippuu monista eri tekijöistä, Yleensä liikkuminen lisää insuliinin tehoa ja verensokeri saattaa laskea herkemmin. Tärkeää onkin kiinnittää huomiota liikuntaa edeltävän insuliinin annokseen ja pistospaikkaan. Myös harjoituksen kestolla ja teholla, hoitotasapainolla ja ruokailulla on merkitys verensokerin käyttäytymiseen liikunnan aikana ja sen jälkeen. Verensokerin huolellisella seurannalla on mahdollista selvittää erilaisten liikuntamuotojen vaikutus omaan elimistöön.
Vaikutus veren rasva-arvoihin
Liikkuminen laskee kokonaiskolesterolia sekä lisää hyvää HDL-kolesterolia.
Sydäntapahtumien riski alenee
Liikkuminen tehostaa sydämen pumppaustoimintaa sekä alentaa verenpainetta ja leposykettä, jolloin sydämen työ vähenee. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta on hyödyllisintä ja se pienentää sydäntapahtumien riskiä.
Hyöty tuki- ja liikuntaelimistöön
Teholtaan sopiva, kohtuullinen liikunta (esimerkiksi reipas kävely, kevyt hölkkä) vahvistaa luustoa ja niveliä ympäröiviä kudoksia. Samalla se alentaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja nivelrikon riskiä.
Hypoglykemian riski
Liikkumisen yleisimmäksi haitaksi koetaan riski liian matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan liikunnan aikana. Etenkin tyypin 1 diabeteksessa hypoglykemian pelko johtuu usein siitä, ettei liikuntaan osata varautua oikein ja verensokeri pidetään tietoisesti liian korkealla. Näin liikunnan hyötykin jää vähäisemmäksi.
Rasitusvammat
Liikunta voi aiheuttaa rasitusvammoja ja muita nivelvaivoja myös diabeetikolle. Kilpaurheilu ja erityisesti kontaktilajit lisäävät vammojen riskiä.
Lisäsairaudet ja liikunta
Sydäntapahtumien riski toisaalta kasvaa liikunnan yhteydessä, vaikka säännöllinen liikunta pääasiassa suojaakin kyseisiltä tapahtumilta. Jos diabeetikolla on vaikeita liitännäissairauksia tai muita sairauksia, tai hän on iäkkäämpi, lääkärin arviointi on tarpeen ennen rasittavan kuntoliikuntaohjelman aloittamista.
Diabeetikon, jolla on todettu vaikeita silmäpohjamuutoksia, lasiaisvuotoja tai vaikea neuropatia, on vältettävä ponnistelua vaativia, äkillisesti verenpainetta nostavia liikuntalajeja (esimerkiksi painonnosto).
Diabetes altistaa ihon suojatunnon häiriöille, joten pienikin hiertymä diabeetikon jalassa saattaa johtaa suuriin jalkaongelmiin. Liikuttaessa hyvät jalkineet, jalkojen säännöllinen tarkastus ja huolellinen hoito ovat erittäin tärkeitä jalkavaurioiden estämiseksi.