• ​tarkistaa, että verensokerimittarin ja sensorin päivämäärä ja kellonaika ovat oikein
• tarkistaa, että asetetut verensokerin tavoiterajat (purkurajat) ovat oikein: suositeltu yleistavoitealue on 3,9–10,0 mmol/l
• kirjata laitteeseen aterioiden hiilihydraatit ja insuliiniannokset sekä liikunta
• mitata tai skannata verensokeria usein, vähintään kolmena perättäisenä välianalyysiä edeltävänä päivänä.

• Onko perusinsuliinin määrä sopiva? Voi harkita ns. perusinsuliinitestiä eli jättää kerrallaan eri aterian pois ja katsoa, miten pelkkä perusinsuliini vaikuttaa verensokeriin. Jos verensokeri nousee, niin todennäköisesti tarvitsee vastaavalle aikajaksolle lisää perusinsuliinia. Jos verensokeri laskee, niin tarvitsee vähemmän perusinsuliinia. Tällaisen testin voi suunnitella yhdessä oman hoitajan kanssa.
• Onko ateriainsulinin ja hiilihydraattien suhde oikea eri aterioilla? Kannattaa pitää selvitettävää ateriaa edeltävä verensokeri mahdollisimman tasaisena mm. ilman edeltäviä välipaloja ja liikuntaa.
• Hypoglykemioiden ajoittuminen ja kuinka niihin reagoi?
• Muita selvitettäviä asioita voi olla (yksi tai pari asiaa kerralla): liikunta, stressi, ravintolaruoka (rasva, proteiini), alkoholi, kuumesairaus, kortisonihoito, kuukautiset, vapaapäivä, infuusiosettivaihdon vaikutus.

• Pumppuinsuliinin kokonaismäärä vuorokaudessa ja paljonko siitä on basaalin (perusinsuliinin) osuus ja paljonko ateriabolusten (lisäannosten) osuus.
• Annoslaskurin annostelun osuvuus aterioilla ja korjausinsuliinin tarve.
• Verensokerin keskiluvut: keskiarvo, keskihajonta ja niistä laskettu vaihteluluku (CV % = keskihajonta jaettuna keskiarvolla x 100).
• Keskiarvo ja HbA1c: jos sokerihemoglobiini HbA1c:n tavoite on 53 (-58) mmol/mol, niin verensokerin laskennallinen keskiarvo on tavallisesti 8.5 (– 9.3) mmol/l.
• Verensokerin heittelehtiminen katsotaan vähäiseksi, kun vaihteluluku (CV %) on 36 % tai alle.
• Verensokerin omamittausten tai glukoosisensoroinnin tavoitealueelle asettuminen eli montako prosenttia mittauksista tai sensorointilukemista asettui tavoitealueelle, sen ylä tai alapuolelle.

• Onko verensokeri aamulla matala (useammin kuin yhden kerran viikossa), tavoitteessa vai korkea (kahdesti tai useammin viikossa)?
• Onko verensokeri ennen päivällistä matala, tavoitteessa vai korkea?
• Onko verensokeri yöllä matala, tavoitteessa vai korkea?
• Onko verensokeri aterian jälkeen koholla eli yli 10 mmol/l tai yli henkilökohtaisen tavoitteen yli kahden tunnin ajan ateriainsuliiniannoksesta?
• Onko ateriainsuliinin jälkeistä hypoglykemiaa eli verensokeri alle 4 mmol/l kolmen tunnin kuluessa ateriainsuliiniannoksesta?
• Onko verensokerin sahaavaa vaihtelua ylös ja alas eli ”vuoristorataa”?
• Esiintyikö liikuntaan liittyvää liian matalaa tai liian korkeaa verensokeria liiikunnan aikana, heti sen jälkeen tai seuraavana yönä?
• Mitä muuta havaintoja löytyi?

Kuvassa yhden vuorokauden sensorointi.   

• Hiilihydraattien laskeminen ja ateriainsuliinin annostelu?
• Liikunnan huomioiminen syömisessä ja insuliinin annostelussa?
• Verensokerin mittaaminen ja seuranta?
• Korkeiden verensokereiden korjaaminen insuliinilla?
¨

Jos löytyy kehityskohteita, kannattaa etsiä hyvät päivät, ja miettiä, mitä ratkaisuja niistä voi soveltaa useammin. Usein toistuvaan yhteen ongelmakohtaan puuttuminen voi korjata useampaakin ongelmakohtaa.

Kannattaa myös muistaa, että täydellinen on vaikea olla – eikä se ole tarpeen.

Kuvassa Huimahiilaripeli. Peli on ladattavissa App Storesta ja Google Play kaupasta.

Tavallinen sähköposti ei ole tietoturvallinen tiedonsiirtotapa. Useat hoitoyksiköt käyttävät pilvipalvelua pumpun- ja sensorinpurkutietojen purkamiseen ja vastaanottamiseen. Tästä kannattaa kysyä hoitoyksiköstä. Purkamalla pumppu- ja sensorointitiedot etukäteen ennen vastaanottokäyntiä voi varmistaa, että käynnillä voidaan yhdessä keskittyä tärkeisiin asioihin.