Insuliinipumppu on yksi hoitovaihtoehto insuliinipuutosta sairastavalle Suomessa. Pumppujen käytössä on hoitoyksikkökohtaisia eroja. Aikuisista tyypin 1 diabetesta sairastavista arviolta 10–15 % käyttää insuliinipumppua.
Insuliinipumppuhoito vaatii niin hoitoyksiköltä kuin diabetesta sairastavalta asiaan paneutumista ja pumppuhoidon monipuolisten ominaisuuksien hyödyntämisen opettelua.
Insuliinin pumppuannostelu vapauttaa annostelemaan insuliinia joustavasti vaihtelevan tarpeen mukaan. Elämänlaatuun vaikuttavat seikat ovat tärkeitä, koska diabetes on erottamaton osa jokapäiväistä elämää. Lääketieteellisesti tärkein aihe pumppuhoidolle on sellainen vaihteleva insuliinitarve, jonka hoitaminen insuliinipistoksilla ei onnistu.
Kenelle pumppuhoitoa suositellaan
Insuliinipumppuhoitoa harkitaan, jos nykyaikaisen monipistoshoidon aikana ei päästä henkilökohtaiseen verensokerin hoitotavoitteeseen, jos henkilöllä on toistuvia liian matalan verensokerin ongelmia tai hoitoyrityksistä huolimatta verensokerivaihtelu on suurta.
Lisäaiheita pumppuhoidolle ovat vaikeasti hallittavissa oleva ns. aamunkoittoilmiö (insuliinintarpeen aamuöinen lisääntyminen), pistosongelmat, työhön tai harrastukseen (esim. kilpaurheilu) liittyvä insuliinin annosten toistuva vaihtelun tarve tai raskaus. Joskus aiheena voi olla se, että hyvän sokeritasapainon ylläpitäminen monipistohoidolla vaatii kohtuuttomasti ponnisteluja.
Pumppuhoidon voi itsekin ottaa keskusteluun vastaanotolla ja kysellä toisten kokemuksia.
Mitä pumppuhoito edellyttää?
- Ensin optimoidaan käytössä olevan monipistoshoidon toteuttaminen. Voi olla, että pelkästään ateria- ja perusinsuliinin osuuksien ja määrien korjaaminen yhdessä kudossokerin jaksottaisen luennan (skannaamisen) tai sensoroinnin kanssa ratkaiseekin hoidossa olevan ongelman.
- Monipistoshoidon osaamista. Jos insuliinin saanti syystä tai toisesta keskeytyy, pitää osata ottaa käyttöön ennalta suunniteltu varajärjestelmä eli monipistoshoito.
- Verensokerin mittausta vähintään neljä kertaa vuorokaudessa, ennen pääaterioita ja illalla sekä tarvittaessa myös aterian jälkeen.
- Aterioiden hiilihydraattien arvioimista ja sopivaa ateriainsuliinin annostelua verensokerin ja liikunnan tai muun toiminnan mukaan.
- Hieman vaivannäköä pumpun toimintojen opetteluun ja sen monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntämistä.
- Huolellisuutta pumpun ja siihen liittyvien tarvikkeiden ja insuliinin käsittelyssä.
Pumppuhoidon turvallisen käytön edellykset alkuohjauksen jälkeen
Jotta insuliinin pumppuannostelu on turvallista, niin pumpun käyttäjän tulee
- hallita insuliiniliuoksen käsittely sekä pumppuvälineistön ja ketoainemittarin käyttö
- ymmärtää pikainsuliinin lyhyt (3–5 tuntia) vaikutusaika ja happomyrkytyksen riski, jos insuliinin saanti jostain syystä keskeytyy
- tuntea insuliinin annostelun varajärjestelmänsä insuliinikynillä eli minkälaisia insuliiniannoksia pistetään, jos joudutaan jostain syystä siirtymään pumpulta pistoksille
- osata hyödyntää monipuolisesti pumpun ominaisuuksia ja käyttää annoslaskuria
- osata katsoa ja ilmoittaa pumpusta annoslaskurin ja perusinsuliinin asetukset ja ymmärtää säätöjen tekemisen pääperiaatteet ja perusteet.
Sensorilla varustetun pumpun käyttö on suositeltavaa, jos ei tunnista matalaa verensokeria tai on yöllisiä hypoglykemioita.
Edellinen sivuSeuraava sivu