Erilaiset pumput

Erilaiset pumput

Pumppu itsessään ei hoida diabetesta, vaan on hoidon apuväline, jonka avulla vaihtelevan insuliinitarpeen korvaaminen sujuu näppärästi.

​​​

Sensoroivat pumput

  • Pumpun näytöltä voi seurata kudosglukoosia, kun sensorointi on päällä.
  • Pumppu hälyttää, jos glukoosi vaihtelee rajojen yli.
  • Tietyissä pumpuissa voi olla pysäytystoiminto tai ennakoiva pysäytys insuliiniannostelulle kytkettynä sensorointiin. Tällöin insuliiniannostelu katkeaa esimerkiksi matalan sokerin lähestyessä tai ilmaantuessa.
  • Sensorointi ei vaikuta insuliiniannosteluun, paitsi pysäytyksessä.
  • Pumppuun voi olla saatavilla yhteensopiva verensokerimittari, jossa yhteys pumppuun, erityisesti sen annoslaskuriin.

Kaukosäätimellä ohjattavat pumput

  • Pumppua käytetään täysitoimintoisella kaukosäätimellä, johon on liitetty bolusannostelutoiminto (eli lisäannosten laitto) ja annoslaskuri sekä mahdollisuus säätää insuliinin basaalivirtausta (eli perusinsuliinia).
  • Kaukosäädin voi samalla olla verensokerimittari, jossa on yhteys pumppuun ja sen annoslaskuriin.
  • Pumppu voi olla letkuton, jolloin iholle kiinnittyvä säiliö eli pumppu on kertakäyttöinen.

Suomessa käytössä olevat pumput

Pumppu on sairaanhoitopiirin kustantama lääkinnällinen laite. Kun tehdään päätös insuliinipumppuhoidon aloituksesta, valitaan insuliinipumppu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pumpun valintaan vaikutta myös se, mitkä insuliinipumput ja mallit sairaanhoitopiirissä ovat saatavilla.

Sairaanhoitopiireissä pumppumallien hankkimiseen vaikuttaa määrävälein tehtävä kilpailutus, jonka tuloksesta voi yleensä poiketa vain erityisin lääketieteellisin perustein. Täten maailmalla käyttöön tullut uusin pumppumalli ei ole heti saatavilla hoitopaikan kustantamana.

Pumppuhoitoon saa tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta oman kunnan hoitovälinejakelun kautta, kun sinne on ensin tehty hoitopaikasta lähete.

Linkit maahantuojan sivuille valmistajan mukaan aakkosjärjestyksessä:


Edellinen sivuSeuraava sivu