• Pumpun näytöltä voi seurata kudosglukoosia, kun sensorointi on päällä.
• Pumppu hälyttää, jos glukoosi vaihtelee rajojen yli.
• Tietyissä pumpuissa voi olla pysäytystoiminto tai ennakoiva pysäytys insuliiniannostelulle kytkettynä sensorointiin. Tällöin insuliiniannostelu katkeaa esimerkiksi matalan sokerin lähestyessä tai ilmaantuessa.
• Sensorointi ei vaikuta insuliiniannosteluun, paitsi pysäytyksessä.
• Pumppuun voi olla saatavilla yhteensopiva verensokerimittari, jossa yhteys pumppuun, erityisesti sen annoslaskuriin.

• Pumppua käytetään täysitoimintoisella kaukosäätimellä, johon on liitetty bolusannostelutoiminto (eli lisäannosten laitto) ja annoslaskuri sekä mahdollisuus säätää insuliinin basaalivirtausta (eli perusinsuliinia).
• Kaukosäädin voi samalla olla verensokerimittari, jossa on yhteys pumppuun ja sen annoslaskuriin.
• Pumppu voi olla letkuton, jolloin iholle kiinnittyvä säiliö eli pumppu on kertakäyttöinen.

Pumppu on sairaanhoitopiirin kustantama lääkinnällinen laite. Kun tehdään päätös insuliinipumppuhoidon aloituksesta, valitaan insuliinipumppu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pumpun valintaan vaikutta myös se, mitkä insuliinipumput ja mallit sairaanhoitopiirissä ovat saatavilla.

Sairaanhoitopiireissä pumppumallien hankkimiseen vaikuttaa määrävälein tehtävä kilpailutus, jonka tuloksesta voi yleensä poiketa vain erityisin lääketieteellisin perustein. Täten maailmalla käyttöön tullut uusin pumppumalli ei ole heti saatavilla hoitopaikan kustantamana.

Pumppuhoitoon saa tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta oman kunnan hoitovälinejakelun kautta, kun sinne on ensin tehty hoitopaikasta lähete.

Linkit maahantuojan sivuille valmistajan mukaan aakkosjärjestyksessä:

• Medtronic Finland Oy​
• Nordicinfu Care AB
• Roche Diagnostics Oy: Accu-Chek pumput
• Ypsomed AB