​​​Insuliinihoitoon tulee aina siirtyä, mikäli hoitotavoitteisiin ei muuten ole päästy. Insuliinihoidon tarve voi myös olla tilapäistä tulehdussairauden tai muun elimistön stressitilan, esimerkiksi leikkausten, loukkaantumisten tai kortisonihoidon yhteydessä.

Päätös insuliinihoidon aloittamisesta ja tarvittavien pistosten lukumäärästä tehdään aina yksilöllisesti henkilön kokonaistilanne ja sairauden vaihe huomioon ottaen. Verensokeritason ja sokerihemoglobiinin (HBA1c) lisäksi siihen vaikuttavat mm. yksilöllinen sokeritasapainon tavoite, sairauden kesto, painon muutos, kyky toteuttaa omahoitoa sekä ikä.

Insuliinihoitoa harkitaan jo tyypin 2 diabeteksen toteamisvaiheessa, jos HbA1c on huomattavan korkea. Jos jatkossa elintapahoidosta ja muusta lääkehoidosta huolimatta paastoverensokeri on jatkuvasti yli 7 mmol/l tai HbA1c taso on toistuvasti yli oman tavoitetason.

Jos paino on noussut, vaikka verensokeri on korkea, syynä ovat todennäköisesti liian suuret ruokamäärät, joiden vähentäminen on ensisijaisesti tärkeämpää kuin insuliinin käytön aloittaminen. Merkittävästi ylipainoisen henkilön hoidossa tulisi ennen insuliinihoidon aloitusta hoitaa tehokkaasti myös lihavuutta.​