Kun pelkkä perusinsuliini ja muu lääkehoito eivät riitä
Jos tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeri nousee ruokavaliohoidosta, muusta verensokerin lääkehoidosta ja perusinsuliinihoidosta huolimatta liian korkealle aterioiden jälkeen mietitään ateriainsuliinin liittämistä hoitoon. Jos päivärytmi ja ruokarytmi ovat säännöllisiä, voi vaihtoehtona olla myös sekoiteinsuliini.
Tyypin 2 diabetesta sairastavalle voi vuosien kuluessa kehittyä merkittävä insuliinipuutos. Monipistoshoidon periaatteet eivät tällöin eroa tyypin 1 diabeteksen hoidosta. Osalla kuitenkin voimakas insuliiniresistenssi lisää insuliinin tarvetta voimakkaasti, jolloin insuliinin annokset voivat olla moninkertaiset verrattuna tyypin 1 diabeteksen monipistoshoitoon. Tyypin 2 diabeteksessa käytetäänkin yleensä muita diabeteslääkkeitä monipistoshoidon rinnalla.
Sekoiteinsuliini
Sekoiteinsuliineissa on sekoitettu pika- ja pitkävaikutteista insuliinia tietyssä suhteessa. Sekoiteinsuliineja annostellaan 1-3 kertaa päivässä. Sekoiteinsuliini voi olla insuliinihoidon vaihtoehto sellaiselle henkilölle, jolla ruoka-ajat, ruokamäärät (aterioiden hiilihydraattimäärät) ja liikunta ovat suhteellisen samanlaisia päivästä päivään.
Monipistoshoito
Työikäiselle, tai muuten oman elämän ja ruokailun mukaan joustavaa hoitoa haluaville, aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan monipistoshoito pikavaikutteisella ateriainsuliinilla yhdistettynä 1-2 pistokseen pitkävaikutteista perusinsuliinia. Tyypin 2 diabetesta sairastavalla tarve on usein: 1–4 yksikköä pikainsuliinia kymmentä hiilihydraattigrammaa kohti. Monipistoshoitoon siirtyminen on myös aiheellista, jos vaikuttaa siltä, että haiman insuliinituotanto on selvästi riittämätön. Monipistoshoitoon siirryttäessä lopetetaan yleensä muu diabeteslääkitys, mutta metformiinin ja harkinnan mukaan insuliiniherkistäjän tai glukoosinpoistajan käyttöä voidaan edelleen jatkaa, ellei niille ole vasta-aiheita. .
Edellinen sivuSeuraava sivu