Mittausten tarve on yksilöllinen ja riippuu muun muassa sokeritasapainon vakaudesta ja päivärytmin vaihtelusta.
Insuliinihoidon aloituksen ja annosmuutosten yhteydessä sekä sokeritasapainon vaihtelulle altistavissa tilanteissa, kuten sairauspäivinä, tarvitaan aina tehostettua verensokerin omaseurantaa. Verensokeri mitataan heti herättyään ennen aamiaista, ja illalla nukkumaan mennessä sekä ennen aterioita ja 2 tuntia aterioiden jälkeen. Tämä on välttämätöntä, jotta insuliiniannoksia voidaan muuttaa turvallisesti. Mittaustulokset sekä syödyt hiilihydraattimäärät, pistetyt insuliiniannokset ja harrastettu liikunta merkitään seurantavihkoon.
Kun sopiva perusinsuliinin annostelu sekä ateriainsuliinin ja hiilihydraattien suhde aterioilla ovat löytyneet, mittaaminen aamulla, heti herättyään ennen aamiaista, ennen aterioita ja ennen menoa, riittää useimmille. Lisäksi verensokeri kannattaa tarkistaa aina, kun sen epäilee olevan liian matala tai liian korkea.
Perusinsuliinin säätäminen
Perusinsuliinin annosta säädetään erityisesti aamumittauksen sekä ennen päivällistä ja ennen iltapalaa mitatun verensokeriarvon perusteella. Perusinsuliinin vaikutus yöllä on sopiva, jos verensokeri on yöllä välillä 4–7 mmol/l.
Monipistoshoidossa perusinsuliinin osuus insuliinin yhteenlasketusta vuorokauden kokonaismäärästä on yleensä 30–50% riippuen käytetystä insuliinista ja aterioiden koostumuksesta. Jos perusinsuliinin suhteellinen osuus on liian suuri, se pakottaa syömään välipaloja ja laskee verensokeria liikaa erityisesti liikunnan yhteydessä.
Ateriainsuliinin säätäminen
Ateriainsuliinin annosta säädetään mittaamalla verensokeri ennen ateriaa ja 2 tuntia sen jälkeen. Jos ateriainsuliini-hiilihydraattisuhde ja pistoksen ajoitus ovat oikeat, verensokeri on aterian jälkeen enintään 2–3 mmol/l korkeampi kuin ennen ateriaa.
Edellinen sivuSeuraava sivu