Ateriainsuliinin sopivaan annosteluun tarvitaan hiilihydraattien arviointia. Monipistoshoitoa (ja pumppuhoitoa) käyttävä tarvitsee ateriainsuliinia aina syödessään hiilihydraattipitoista ruokaa tai välipalaa. Poikkeuksena ovat liikuntaa varten tankkaaminen, liian matalan verensokerin hoitaminen ja pienet välipalat (enintään 10 grammaa hiilihydraattia), joille ei tarvitse annostella ateriainsuliinia.
Ateriainsuliinin tarve ilmoitetaan pikavaikutteisen insuliinin yksikköinä (yks.) 10 gramman hiilihydraattiannosta kohden. Määrä on yksilöllinen, useimmiten välillä ½–2 yks./10 g hiilihydraattia. Tarve voi vaihdella päivän mittaan siten, että se on aamulla ja aamupäivällä tyypillisesti suurempi ja vähenee iltaa kohti.
Ateriainsuliini
- Pistetään pääsääntöisesti ennen ateriaa, pikavaikutteiset aspart, glulis ja lispro ateriaa edeltävästä verensokerista riippuen 10–20 min ennen ja nopeampi aspart 0–2 min ennen syömisen aloittamista.
- Jos verensokeri on koholla tai syötävä ruoka on nopeasti verensokeria nostavaa, pikavaikutteinen ateriainsuliini pistetään 15–30 minuuttia ennen ateriaa.
- Määrään vaikuttavat aterian hiilihydraattimäärä, ateriaa edeltävä verensokeri sekä liikunta ennen tai jälkeen aterian.
- Jos ateriainsuliinia käyttää vakioannoksin, on tärkeää, että aterioiden hiilihydraattimäärä säilyy suhteellisen samanlaisena päivästä toiseen.
Ateriainsuliiniannoksen määrittäminen
- Ateriainsuliinin aloitusannos aikuisilla on ½ -1 yks. kymmentä grammaa hiilihydraattia kohti. Ateriainsuliiniannosten yksilöllinen säätö tapahtuu verensokerin ateriaparimittausten pohjalta.
- Ateriaparimittaus tarkoittaa:
- Verensokerin mittaus ennen aterian aloittamista.
- Verensokerin mittaus noin kaksi tuntia aterian aloittamisen jälkeen.
- Ateriaparimittausten avulla selvitetään itselle sopiva ateriainsuliini – hiilihydraattisuhde, eli montako yksikköä ateriainsuliinia tarvitaan eri aterioilla kymmentä hiilihydraattigrammaa kohden.
- Verensokeriarvojen lisäksi kirjataan muistiin tai merkitään verensokerimittariin insuliiniannokset ja aterioiden hiilihydraattimäärät ja liikunta. Ateriainsuliinimäärä ja pistoksen ajoitus on arvioitu oikein, jos verensokeri aterian jälkeen on enintään 2–3 mmol/l korkeampi kuin ennen ateriaa.
- Ateriainsuliinitarve voi vaihdella tulehdussairauden, liikunnan, kuukautiskierron, stressin ja painonvaihtelun vuoksi. Silloin on syytä ateriaparimittauksilla määrittää ateriainsuliini-hiilihydraattisuhde uudelleen.
Edellinen sivuSeuraava sivu