Verensokeritulosten tarkastelu omaseurantavihkoa käyttäen

Verensokerin omaseurantatulosten kirjaaminen omaseurantavihkoon on perinteinen tapa tallentaa mittaustulokset ja niihin vaikuttavia tietoja ja tapahtumia.

Monet käyttävät edelleen verensokeritulosten kirjaamiseen omaseurantavihkoa. Oikein täytettynä se antaa hyvän ja riittävän kuvan sokeritasapainosta. Siihen voi myös kirjata muita tapahtumia ja hoitoon liittyviä seurantatietoja.

Kirjaamisessa olisi hyödyllistä, että eri päivinä samaan aikaan mitatut tulokset on kirjattu allekkain, jotta niitä voidaan vertailla. Näin saa nopeasti käsityksen ateriapareista eli mitä verensokeri on tavallisesti ennen tiettyä syömistä ja pari tuntia sen jälkeen. Samoin saa käsityksen ilta-aamu-parimittauksista eli mitä verensokeri on nukkumaan mennessä ja aamulla. Vihkoon ei tarvitse laittaa tarkkoja kellonaikoja mittauksista, oleellisempaa on, onko mittaus tehty ennen vai jälkeen tietyn syömisen. Vihossa on yleensä valmiiksi painettu taulukko päivän eri aterioille (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala).

Jos käytössä on insuliini, on lisäksi tärkeä kirjata ainakin ajoittain pistetyt insuliiniannokset ja syödyt hiilihydraattimäärät. Myös poikkeavat tapahtumat kuten esim. liikunta, matalan verensokerin oireet tai sairaana olo on hyödyllistä merkata vihkoon.

Ihmisen muisti on rajallinen, muutama vuorokausi sitten tapahtuneita asioita voi olla vaikea muistaa jälkikäteen. Verensokerimittarin muistia voi hyödyntää, jos tulosta ei heti kirjaa ylös.

Tulosten selaaminen mittarin muistista vastaanotolla ei anna riittävää käsitystä hoidosta. Siksi tulokset on hyvä näkyä omaseurantavihkossa tai tarkastella koottuna tulosteena tai näytöllä.

Verensokeri; omaseuranta; Diabetes

Päivitetty  27.5.2021