Liikunta ja diabeteksen lisäsairaudet

Diabetesta sairastava voi harrastaa liikuntaa siinä missä muutkin. Mahdolliset sairauteen liittyvät tekijät on tärkeää ottaa huomioon ennen liikuntaharrastuksen aloitusta.

Diabeteksen lisäsairaudet ovat harvoin vasta-aihe yksilöllisesti suunnitellulle liikunnalle, jossa rajoittavat tekijät huomioidaan. Aloittelevan liikkujan kannattaa keskustella oman lääkärin tai hoitajan kanssa, jos ei ole aiemmin tottunut liikkumaan tai aikoo lisätä liikuntaa huomattavasti aiempaan nähden. Lääkäri arvioi mahdolliset liikunnan riskit erityisesti pidempään diabetesta sairastaneella. Hoitaja antaa neuvoja sopivasta liikuntaan varautumisesta syömisen tai insuliinin muutoksilla.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Rasitusahdistus tai rintakivut ja rytmihäiriöt viittaavat sepelvaltimotautiin tai sydämen vajaatoimintaan. Näiden selvittely lääkärin tutkimuksella ja rasituskokeella on tärkeää. Myös pidempään sairastaneella on hyödyllistä rasituskokeella arvioida sydämen tilannetta.

Hermomuutokset

Sisäelinhermoston muutokset altistavat verenpaineen vaihtelulle ja hikoiluhäiriöille. Jos jalkojen tunto on alentunut, voimakkaita iskuja jalkoihin ja hyppyjä on vältettävä.

Diabeteksen verkkokalvosairaus

Rasittava kestävyysliikunta tai voimaharjoittelu on vasta-aiheista, jos henkilöllä on vaikeita silmänpohjamuutoksia.

Diabeteksen munuaistauti

Valkuaisen eritys virtsaan tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta ei ole este asteittain etenevälle kohtuullisen tason liikuntaohjelmalle. Ennen rasittavampaa liikuntaohjelmaa kannattaa tehdä rasituskoe.

Jalat

Päivittäinen pesu ja rasvaus, sopivasti lyhennetyt kynnet sekä puristamattomat ja hankausta ehkäisevät sukat ja kunnolliset kengät ovat yksinkertaisia, mutta tärkeitä asioita ehkäistessä hiertymien ja haavojen syntyä.

Diabetes; lisäsairaudet; liikunta

Päivitetty  27.5.2021