Verenpainelääkityksen KELA korvaukset diabeteksessa

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon erityiskorvausoikeuden kriteerit eivät ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen lääketieteelliset kriteerit.

Hoitosuositusten mukainen kohonneen verenpaineen hoito oikeuttaa verenpainelääkkeen peruskorvaukseen (40 %). Useimmat diabetesta sairastavat käyttävät verenpainelääkkeitä peruskorvattuina.

Kelan myöntämää verenpainelääkityksen erityskorvausta (65 %) voi hakea, jos verenpaine ennen lääkehoidon aloitusta ylittää määritetyt vaikean verenpainetaudin rajat. Erityskorvaus myönnetään verenpainetaudin vaikeusasteen mukaisesti vaihtelevilla verenpainearvoilla.

Diabetesta sairastavalle erityiskorvaus voidaan myöntää, jos diastolinen verenpainetaso on vähintään 95 mmHg tai systolinen verenpaine on vähintään 160 mmHg ennen lääkehoidon aloittamista. Koska jo vähemmänkin kohonneen verenpaineen hoito on diabetesta sairastavalle tärkeää, lääkehoito aloitetaan yleensä jo alemmalta tasolta. Tällöin verenpainelääkkeestä saa Kelan peruskorvauksen.

Jos diabetesta sairastavalla on pysyvästi valkuaisen eritystä virtsaan tai pidemmälle edennyt munuaissairaus, niin erityiskorvaus voidaan myöntää munuaisten suojaamiseksi erikoislääkärin lausunnolla ilman verenpainerajaa.

Erityiskorvauksen hakemista varten hoitava lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, jossa edellytysten täyttyminen todetaan ja esitetään hoitosuunnitelma. Kun Kela on tehnyt päätöksen korvauksesta, uusi Kela-kortti tulee kotiin. Siihen on merkitty korvaukseen oikeuttava numero (205).

Diabetes ja kohonnut verenpaine; lääkekorvaus; lääkekorvattavuus; lääkehoito; kohonnut verenpaine; hypertensio; diabetes

Kyllä

Päivitetty  9.4.2021