Sepelvaltimotauti diabeteksessa

Diabetesta sairastavalla on noin kolme kertaa suurempi riski saada sepelvaltimotauti ja sydänveritulppa. Siksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden selvittäminen ja hoito on erittäin tärkeää.

Sepelvaltimot ovat aortan tyvestä lähteviä ja sydämen pinnalla kulkevia sydäntä huoltavia verisuonia.

Koska sydämen hapentarve lisääntyy rasituksen aikana, on sepelvaltimotaudin tavallisin oire rasituksessa ilmaantuva puristava kipu tai ahdistava tunne rintakehällä, kaulalla, hartiaseudulla, lapaluiden välissä tai käsissä. Kipu tai ahdistus yleensä pysäyttää liikkumisen. Pysähtyminen helpottaa oireita muutamassa minuutissa. Oireena voi olla myös hengenahdistus ja yleinen väsymys tai pahoinvoinnin tunne. Diabetesta sairastavalla ei välttämättä esiinny selkeää rintakipu oireita.

Vakaassa sepelvaltimotaudissa oire voi ilmaantua rasituksessa tai voimakkaan tunnereaktion yhteydessä. Epävakaassa sepelvaltimotaudissa oireita tulee jo pienessä rasituksessa ja jopa levossa. Kohtausten voimakkuus ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti.

Pahimmassa tapauksessa sepelvaltimon seinämään kertynyt ahtauma tai pehmeä plakki voi revetä, jolloin repeämän kohdalle syntyvä hyytymä tukkii sepelvaltimon. Näin kehittyy sydäninfarkti eli sydänveritulppa. Kyseessä on aina uhkaava tilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Sepelvaltimotaudin tutkimukset ja hoito eivätperiaatteessa eroa diabetesta sairastavalla muista. Hoidon perusta on elintapahoito ja riskitekijöiden, mukaan lukien verensokerin, huolellinen hoito. Lisäksi käytetään sepelvaltimotaudin lääkehoitoja. Sydänsairauksien erikoislääkäri eli kardiologi harkitsee toimenpiteiden, kuten sepelvaltimon pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen, aiheellisuuden.

Lue sydämen rakenteesta ja toiminnasta sekä sepelvaltimotaudista, sen vaaratekijöistä, oireista, toteamista ja hoidosta Sydänsairaudet – talosta.

sepelvaltimotauti; diabetes; sepelvaltimoiden ohitusleikkaus; sepelvaltimoiden pallolaajennus

Kyllä

Päivitetty  18.12.2020