Usein kysyttyä diabeteksesta ja silmistä
Tälle sivulle on koottu diabetes ja silmät - liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä.
Sivun sisältö
| Kuinka usein silmänpohjakuvaus tehdään? | Silmänpohjakuvauksen tiheyteen vaikuttavat diabeteksen tyyppi, aikaisemmat verkkokalvomuutokset ja sokeritasapaino. Silmänpohjat kuvataan myös ennen raskautta ja tarvittaessa raskauden aikana. Diabeteksen silmäsairaudet Käypä hoito – suosituksen mukaan kuvausta suositellaan tyypin 1 diabetesta sairastaville 10-vuotiaasta alkaen 1–2 vuoden välein ja tyypin 2 diabetesta sairastaville diabeteksen toteamisvaiheessa ja sitten 1–3 vuoden välein. |
| Korvaako optikkoliikkeen silmänpohjakuvaus diabeteksen verkkokalvosairauden seulontakuvauksen? | Seulontakuva tulisi arvioida verkkokalvomuutoksiin perehtyneen henkilön toimesta viiveettä. Retinopatian etenemisen toteamiseksi arvioitsijalla tulisi olla käytettävissään myös tutkittavan aikaisempia silmänpohjakuvia sekä mahdollisuus lähettää potilas tarvittaessa viiveettä erikoissairaanhoidossa tehtävään retinopatian hoitoon. Tämän toteuttaminen optikkoliikkeessä ei aina ole mahdollista. |
| Voiko diabetesta sairastava käyttää piilolinssejä? | Diabetes tai diabeteksen verkkokalvosairaus eivät ole esteenä piilolasien käytölle. On kuitenkin tärkeää huolehtia hyvästä hygieniasta sekä silmän pinnan riittävästä kostuttamisesta tarvittaessa, mikäli silmät tuntuvat kuivilta piilolinssien käytön yhteydessä. Mikäli silmissä on tulehdusoireita, tulee piilolinssien käyttö tauottaa ja hakeutua silmälääkärin tutkittavaksi mahdollisten piilolinssikomplikaatioiden toteamiseksi. |
| Voiko diabetesta sairastavan taittovirhettä korjata leikkauksella? | Yleisimmin taittovika korjataan sankalasein tai piilolaseilla. Diabetes ei varsinaisesti ole este taittovirheleikkaukselle, mikäli silmässä terve sarveiskalvo eikä ole hoitoa vaativia verkkokalvomuutoksia ja sokeritasapaino on hyvä. Diabetesta sairastavilla paikallinen komplikaatioriski on suurempi. Siksi taittovirheleikkauksen mahdollisuus määritetään aina yksilökohtaisesti toimenpidelääkärin tekemän arvion perusteella. |
Päivitetty
23.4.2021
Kyllä