Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt diabeteksessa

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan. Veren rasva-arvojen seuranta ja hoito ovat tärkeä osa valtimosairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

Rasva-aineenvaihdunnan häiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa veren ”haitallisen” LDL-kolesterolin pitoisuus o yli 3 mmol/l tai veren rasvan eli triglyseridi pitoisuus on yli 1,7 mmol/l tai ”hyvän” HDL-kolesterolin pitoisuus on pieni: miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,2 mmol/l.

Veren rasvahiukkasten jakauma muuttuu perintötekijöiden, elintapojen, iän ja sairauksien yhteisvaikutuksesta. Diabetesta sairastavalla rasva-aineenvaihdunnan häiriöt voivat liittyä itse diabetekseen tai syynä voi olla samoja tekijöitä kuin muillakin: veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä voivat aiheuttaa epäterveellinen ruokavalio, runsas kovan rasvan käyttö, metabolinen oireyhtymä ja insuliinin vaikutuksen heikentyminen, alkoholin suurkulutus, liikkumattomuus, jotkin lääkevalmisteet sekä perinnölliset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Kilpirauhasen vajaatoiminta myös kohottaa kolesterolia, joten kilpirauhasen toiminta on syytä tutkia verikokeesta.

Erityisesti apolipoproteiini (apo) B-pitoisten eli LDL- ja pienikokoisten runsaasti triglyseridiä sisältävien rasvahiukkasten suuri pitoisuus on suorassa syy-yhteydessä verisuonten sisäkalvon kolesterolikertymiin, joista tulehdusreaktion seurauksena syntyy valtimotauti.

Haitarin otsikkotaso2
Veren rasvahiukkaset

Verenkierrossa ollessaan kolesteroli ja triglyseridirasva liittyvät valkuaisaineisiin, joita nimitetään apolipoproteiineiksi. Apolipoproteiinit, kolesteroli ja triglyseridirasva muodostavat veressä rasvahiukkasia.

Veren rasvahiukkasten tärkeä tehtävä on kuljettaa energiaa ja solujen rakennusaineita elimistössä pakattuna vereen liukenevaan muotoon. Kolesteroli on elimistön normaali ja välttämätön rakennusosa esimerkiksi solukalvoissa ja hormonien valmistumisessa. Triglyseridit ovat rasvakudoksen energiavarastorasvaa.

Rasva-aineenvaihduntaan liittyviä nimityksiä

Lipidi = rasva-aine, esimerkiksi kolesteroli

Dyslipidemia = rasva-aineenvaihdunnan häiriö

Lipoproteiini = Lipidin eli rasva-aineen ja valkuaisaineiden muodostama hiukkanen, lipidien kuljetusmuoto veressä

Kolesteroli = ravinnosta saatava tai maksan tekemä rasva-aine

LDL-kolesteroli = Low Density Lipoprotein, liiallisena haitallinen, ”paha kolesteroli”

HDL-kolesteroli = High Density Liporotein, hyödyllinen, ”hyvä kolesteroli”

VLDL = Very Low Density Lipoprotein

Triglyseridit = veren rasvahappo ja rasvakudoksen energiavarastorasva

Tyypin 1 diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt

Tyypin 1 diabeteksessa rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä aiheuttavat samat tekijät kuin muillakin. Tyypin 1 diabeteksen vuoksi haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuus ei erityisesti muutu. Sen tavoitetaso on kuitenkin matalammalla, jos henkilöllä on todettu valtimotauti tai muita diabeteksen lisäsairauksia.

Insuliinihoito nostaa hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Sen suojaava vaikutus ei kuitenkaan ole kovin tehokas.

Tyypin 2 diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt

Metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta luonnehtii insuliinin heikentynyt vaikutus eli insuliiniresistenssi. Siihen liittyy suurentunut veren triglyseridipitoisuus ja LDL-kolesterolihiukkasten pieni ja tiheä rakenne. Muita piirteitä ovat pieni HDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut apoB-pitoisuus ja pitkittynyt aterianjälkeinen triglyseridin suurentuminen. Tällaista yhdistelmää kutsutaan diabeettiseksi dyslipidemiaksi.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy yhdistelmä muita aineenvaihdunnan poikkeavuuksia, kuten kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, rasvamaksa, keskivartalopainotteinen ja sisäelinten ympärille kertyvä rasva. Yhdessä rasva-aineenvaihdunnan häiriön kanssa ne suurentavat voimakkaasti valtimotaudin riskiä, vaikka LDL-kolesterolipitoisuus olisi vain lievästi koholla tai jopa väestön tavoitetasolla.

dyslipidemia; tyypin 2 diabetes; tyypin 1 diabetes; rasva-aineenvaihdunnan häiriöt; Diabetes

Päivitetty  16.4.2021