​Siedätyspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa, kun allergologiaan perehtynyt lääkäri on todennut siedätyshoidon aiheelliseksi ja turvalliseksi. Potilaan tulee olla motivoitunut pitkäaikaiseen, 3–5 vuoden hoitoon.

Ennen siedätyshoidon aloitusta potilaan allergiaoireita hoidetaan yhden siitepölykauden ajan asianmukaisella lääkityksellä, kuten nenään sumutettavalla kortisonilla, silmätipoilla, antihistamiinilla ja tarvittaessa astmalääkkeillä.

Ympärivuotisten nuha- ja silmäoireiden taustalla on yleensä muu syy kuin siitepölyallergia. Syy-yhteys allergian ja oireiden välillä tulee varmistaa ennen siedätyshoidon aloitusta.

Kenelle siedätyshoito ei sovi?

Siedätyshoitoa ei aloiteta, jos henkilöllä on epätasapainossa oleva astma tai spirometria tutkimuksen perusteella hänen keuhkojensa toiminta on pysyvästi alentunut (FEV1-tulos spirometriassa on alle 80 % viitearvosta). Astmatilannetta seurataan myös koko siedätyksen ajan.

Siedätyshoitoa ei aloiteta raskaana oleville tai imettäville. Hoidon esteenä on myös aktiivinen muu immunologiselta pohjalta syntynyt sairaus tai syöpä. Beetasalpaajalääkitystä käyttäville ei aloiteta siedätystä, koska lääkitys voi haitata vaikean allergisen reaktion hoitoa.