Siedätyshoidon tehon kesto on yksilöllinen, yleensä useita vuosia. Ristiallergian oireisiin hyöty on vähäinen. Siedätyshoitoon liittyviä haittavaikutuksia ei ole mahdollista yksittäisen henkilön kohdalla varmuudella ennakoida.

Pistosten jälkeen potilasta tarkkaillaan hoitopaikassa vähintään puoli tuntia ja arvioidaan tilanne vielä ennen kotiin lähtöä. Seuranta-aikaa pidennetään tarpeen mukaan, jos reaktiot antavat aiheen siihen. Pääasiassa siedätyksessä reaktiot ovat paikallisia punotus- ja turvotusreaktioita. Myös yleisrektiot ovat mahdollisia joskin harvinaisia. Yleisreaktioista suurin osa tulee hoidon aloitusvaiheessa, mutta niitä voi esiintyä siedätysjakson loppuun saakka. Pahimmillaan allerginen reaktio voi olla henkeä uhkaava eli anafylaktinen reaktio. Annettujen hoito- ja lääkitysohjeiden noudattaminen on tärkeää. Vaikeiden reaktioiden riskin vuoksi pienten lasten mukaan ottaminen pistoskäynneille ei ole suositeltavaa.

Joskus potilaat raportoivat myös allergiaoireiden lisääntymisestä siedätyshoidon aikana ja tuolloin siedätyshoidon jatkamista on arvioitava uudelleen.

Siedätysuuteaineet sisältävät alumiinia ja potilas voi herkistyä siedätyksen aikana alumiinille. Oireena voivat olla kutina ja ihonalaiset paukamat, jotka eivät häviä pistosten välillä. Mikäli alumiiniyliherkkyys kehittyy, siedätyshoito lopetetaan.

Kielenalustabletit ja -tipat voivat aiheuttaa paikallista kutinaa ja turvotusta suussa lähinnä siedätyshoidon alkuvaiheessa.