Tulehdus kuriin

Nykyisin astmaa sairastavat joutuvat harvoin sairaalahoitoon astman takia, kun tulehdus saadaan pidettyä kurissa tehokkaalla ja turvallisella lääkityksellä. Hoitavien lääkkeiden säännöllinen käyttö on tärkeää, vaikka niiden vaikutusta ei huomaisikaan samalla tavalla kuin otettaessa nopeasti vaikuttavia avaavia lääkkeitä. Hengitettävän kortisonihoidon aikana verenkierrossa olevat lääkepitoisuudet ovat erittäin paljon pienempiä kuin käytettäessä tabletteina otettavaa kortisonia, mistä syystä koko elimistöön kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia.

Inhaloitavien lääkkeiden haittavaikutukset

Tavallisia paikallisia haittoja ovat äänen käheytyminen sekä suun ja nielun hiivainfektiot, joita voi ehkäistä toteuttamalla ohjeiden mukaista suunhoitoa. Syljen eritystä lisäävät pastillit helpottavat, jos hengitettävä lääkitys kuivattaa suuta.

Tablettilääkkeet

Tablettimuotoisina astmalääkkeinä käytetään lähinnä astmatulehdusta poistavaa montelukastia tai tsafirlukastia, jotka kuuluvat leukotrieenisalpaajien ryhmään. Ne tehoavat suurimmalla osalla astmaa sairastavista, mutta noin kolmannes potilaista ei niistä hyödy. Jos ne auttavat astmaan, ne auttavat myös nuhaoireisiin. Leukotrieenisalpaajat riittävät harvoin ainoaksi astmaa hoitavaksi lääkkeeksi.

Edelleen käytetään vanhaa astmalääkettä, teofylliiniä, joka on etupäässä keuhkoputkia laajentava, tablettimuotoinen lääke. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan se tehostaa kortisonin vaikutusta vähentämällä ns. kortisoniresistenssiä. Harvemmin käytössä ovat kromoneihin kuuluvat vanhat hoitavat lääkkeet natriumkromoglikaatti ja nedokromiili. Ne ovat hyvin siedettyjä mutta heikkotehoisia.