Astma hoituu yhteistyöllä
Hoitomotivaation ylläpitäminen on haaste kaikille. Lääkärin tulee antaa selkeää tietoa taudista ja hoidoista, jotta nuorella on riittävästi välineitä ottaa itse vastuu tautinsa hoidosta. On tärkeää ymmärtää, mitä hoidolla saavutetaan, mitkä ovat lääkkeiden vaikutukset, sivuvaikutukset ja mikä on sairauden ennuste.
Säännölliset kontrollikäynnit lääkärin, astmahoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla ovat osa hyvää omahoitoa. Tyypillisesti kerran vuodessa tapahtuva kontrolli riittää.
Lääkehoitoon sitoutuminen
Astman lääkehoito voi joskus olla puutteellista. Syynä voi olla tunne, että lääkettä ei tarvita, koska oireita on niin vähän. Oireita ja lääkitystarvetta helposti aliarvioidaan ja lääkityksen sivuvaikutukset voivat pelottaa. Joskus voi olla vaikea vakuuttua hoitojen tarpeellisuudesta. Erottuminen joukosta voi olla este lääkkeen käytölle.
Todettu astma vaatii kuitenkin jatkuvan lääkityksen. Lääkityksessä pyritään pienimpään mahdolliseen annokseen, jolla astmaa sairastava pysyy oireettomana.
Suuret inhalaatiosteroidiannokset voivat vaikuttaa kasvuun, joten isompia annoksia inhalaatiosteroidia pyritään käyttämään lyhyinä jaksoina. On muistettava, että myös hoitamaton astma, eli liian vähäinen lääkitys, voi hidastaa kasvua. Siksi kasvavalla nuorella kasvua seurataan aina kontrollikäynneillä.