Ihmisen puolustusjärjestelmän tehtävänä on suojella elimistöä taudinaiheuttajilta kuten bakteereilta ja viruksilta. Osa ihmisistä voi kuitenkin reagoida aineisiin, jotka ovat normaalisti vaarattomia esimerkiksi koivun siitepölylle. Tätä kutsutaan allergiaksi silloin, kun reagoinnin tausta on immunologinen.
Allerginen nuha, allerginen silmän sidekalvotulehdus, allerginen astma ja ruoka-aineallergia ovat tavallisimpia sairauksia, joiden taustalla on IgE-välitteinen eli välitön allergia.
Allergiaoireet syntyvät monimutkaisen järjestelmän kautta, jossa erilaiset limakalvojen, veren ja immuunijärjestelmän solut reagoivat tuottaen lukuisia välittäjä- ja vasta-aineita aiheuttaen oireita limakalvoilla. Sairaus todetaan välittömäksi allergiaksi, kun IgE-välitteistä herkistymistä osoittavat testit sopivat potilaan oireisiin.
Välittömän allergian lisäksi toinen tärkeä allergian muoto on viivästynyt allergia. Tavallisin esimerkki viivästyneestä allergiasta on kosketusallergia esimerkiksi nikkeli-allergia, joka ilmenee yleensä iho-oirein. Myös lääkeaineallergia on usein viivästynyttä allergiaa.