- Tämä on ensimmäinen laajempi tilaisuus, joka meillä järjestetään eHealth-tutkimuksen tiimoilta. Aloitetaan perusteista: tunnistetaan keinot ja välineet, miten tutkimusta tehdään, ja kootaan toimijat yhteen, kiteytti HUS:n tutkimusjohtaja, professori Anne Pitkäranta iltapäivän tavoitteet.
Paikalla oli runsaasti HUS:n edustajia, mutta osallistujia myös muista yliopistoista. Koulutuksen järjesti Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen ja Terveyskylän eHealth-tutkimusryhmä.
Anne Pitkäranta totesi digiosaamisen olevan tulevien terveydenhuollon ammattilaisten keskeinen työelämätaito.
eHealth tarjoaa tutkijalle monenlaisia mahdollisuuksia
Tilaisuuden pääpuhujana oli terveydenhuollon digitalisaation tutkimuksen konkari, radiologi ja terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen Oulun ylipistosta.
Hänen johdollaan osallistujat saivat kuulla erityisesti eHealth-tutkimuksesta, mutta myös sähköisten terveyspalveluiden määrittelystä, toiminnasta ja koulutuksesta.
- Terveyskylä ja Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on merkittävä muutos suomalaisessa terveydenhuollossa, digitalisaation toinen aalto, Reponen totesi.
Ensimmäisen aallon aikana Suomi on ollut edelläkävijä sähköisessä terveydenhuollossa. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät ovat olleet käytössä jo vuodesta 2007, ja myös erialaisia tukijärjestelmiä on ollut laajasti käytössä.
- Myös digiosaaminen on meillä korkealla tasolla, Reponen mainitsi.
Aihetta on myös tutkittu eri näkökulmista. Reposen listalla oli muun muassa tieto- ja viestintäteknologian tarjontaa ja käyttöä terveydenhuollossa, eri päätelaitteiden ja järjestelmien toimintaa ja käytettävyyttä, työkäyntänteitä ja toimintamalleja, kansalaisten valmiuksien kartoitusta sekä vaikuttavuuden arviointia ja innovaatioita käsitteleviä tutkimuksia.
Reponen päätti esityksensä eHealth-koulutuksen tilanteen kuvaamiseen. Terveyspalveluissa on digiosaajille kysyntää. Vuodesta 2012 on lääkäreille ja hammaslääkäreille ollut tarjolla terveydenhuollon tietotekniikan erikoispätevyys. Tarve on kuitenkin kasvava.
- Sähköisten työkalujen opetus on tärkeää integroida perusopetukseen, Reponen painotti.
eHealth-tutkimusta ja työkaluja
Iltapäivän aikana auditoriossa kuultiin myös muita kiinnostavia puheenvuoroja. Aiheina olivat:
- eTerveyspalveluista tutkimukselle uusia mahdollisuuksia sekä Isot tietomassat ja tutkimus - metodiikkaa teknologiaa hyödyntäen (dosentti Visa Honkanen, Yhtymähallinto, HUS)
- Isacuus-hankkeen esittelyä (asiantuntija Heli Parikka, Sitra)
- Mielenterveystalon tutkimus (professori Grigori Joffe, Yhtymähallinto, HUS)
- Lihavuuden hoito – Painonhallintatalossa (professori Kirsi Pietiläinen, Vatsakeskus, HUS)
- Arvon yhteisluominen digitaalisissa palveluissa (henkilöstöpäällikkö, Katja Rantala, HUS-kuvantaminen)
- Pieni Keskonen- Iso Data, lastensairaala pilotti (professori Sture Andersson, Lastenklinikka, HUS)
Grigori Joffe esitteli Mielenterveystalon taustoja ja tutkimusta.
Tutkimus on kiinteä osa Terveyskylää
Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.
Terveyskylää rakennetaan osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta. Se on HUS:n koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Tutkimus kytkeytyy Terveyskylään ja Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeeseen monella tavalla. Sairaalapalvelujen laadun varmistaminen on hankkeen tavoitteiden ytimessä, ja tutkimuksen merkitys on tuon tavoitteen saavuttamiseksi keskeinen. Käytännössä tutkimuksen ja Terveyskylän liitto näkyy, kun tutkitaan Terveyskylän ominaisuuksia, palvelujen vaikuttavuutta tai käytetään Terveyskylään apuna muuhun tutkimukseen.
Helsingin yliopisto on läheinen kumppani Terveyskylän tutkimuksessa. Myös muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on kasvavissa määrin vireillä yhteisiä tutkimushankkeita.
eHealth-tutkimuksen tilaisuuksille jatkossakin tilausta
Osallistujien antaman palautteen mukaan tilaisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Yli kaksi kolmesta palautekyselyyn vastanneesta piti tapahtumaa hyödyllisenä, ja loputkin vähintään mielenkiintoisena. Lähes kaikki toivoivat lisää tilaisuuksia eHealth-tutkimuksesta. Aihelistalle ehdotettiin etenkin lisää käytännön esimerkkejä tutkimuksen toteuttamisesta Terveyskylän taloissa. Käsittelyotteen toivottiin olevan monitieteinen ja -ammatillinen.
- Halusimme innostaa ja auttaa teitä alkuun eHealth-tutkimuksessa sekä tarjota tilan verkostoitumiselle. Onnistuimmeko?, kysyi tilaisuuden loppupuolella puheenjohtajana toiminut Grigori Joffe.
Palautteen mukaan vastaus on: kyllä.