Mitä voin itse tehdä?

Ummetus, univaikeudet, mielialan lasku ja virtsaamisvaikeudet ovat yleisiä oireita Parkinsonin taudissa. Oireiluun voidaa vaikuttaa lääkkeillä, liikunnalla ja sopivalla ravitsemuksella.

Ummetus

Ummetus on hyvin yleinen oire Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä. Ummetus voi olla myös taudin ensioire, ilmentyä jo vuosia ennen liikehäiriöitä. Suoliston seinämän hermosäikeet, jotka vastaavat suolen liikkumisesta, vahingoittuvat Parkinsonin taudin takia, ja suoli laiskistuu. Samalla tavoin vaikuttaa sisäelimien toimintaa säätelevän autonomisen hermoston vaurio. Parkinsonin taudin aiheuttamaa ummetusta hoidetaan kuten ummetusta muutenkin. Tulee juoda riittävästi ja syödä runsaasti kuituja, jotta suolen sisältö olisi helposti liikkuvaa. Liikunta ja liikkuminen lisäävät suolen liikehdintää ja helpottavat ummetusta. Lisäksi monet ruoka-aineet kuten luumut ja pellavansiemenet toimivat ulostuslääkkeiden kaltaisesti. Toiset ruoka-aineet kuten juustot ja banaani taas voivat pahentaa ummetusta. Apteekissa on myynnissä ummetuslääkkeitä, joista osan voi saada ilman lääkärin reseptiäkin.

Lisävinkkejä ummetuksen hoitoon Parkinson-liiton oppaasta.

Hajuaistin heikkeneminen

Hajuaistin heikkeneminen johtuu hajukäämin hermosolujen rappeutumisesta. Hajuaistin heikkeneminen on usein varsin varhainen oire ja se voi tulla jo ennen liikeoireita, jopa vuosia aiemmin. Hajuaisti ei yleensä häviä kokonaan eikä sen heikkeneminen aiheuta kovin suurta haittaa. Joskus kuitenkin se voi heikentää ruokahalua, jos ruuasta saatava makunautinto vähenee. Etenkin talviaikaan nenän limakalvot voivat olla kuivat, jolloin niiden kostuttaminen suola- tai öljypitoisilla nenäsuihkeilla voi hieman parantaa hajuaistin toimintaa. Flunssat voivat joskus väliaikaisesti heikentää hajuaistia. Mikäli hajuaistin heikentyminen vaikuttaa myös makuaistiin, pitää erityisesti kiinnittää huomiota, että tulee syötyä riittävästi ja monipuolisesti.

Nukahtamisen vaikeus ja yöllinen heräily

Lähes puolet Parkinsonin tautia sairastavista kärsii unihäiriöstä jossain sairastamisen vaiheessa. Ongelmana voi olla nukahtamisvaikeus tai aamuöiset heräämiset, jolloin yöunet jäävät vajaiksi. Unihäiriössä unirytmi ja unen rakenne ovat häiriintyneet. Jos kärsii unihäiriöstä, voi tukea elimistön sisäistä kelloa ja unirytmiä noudattamalla säännöllisiä nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja.

Jos nukahtaminen on vaikeaa tai heräilee herkästi aamuyöstä, täytyy kiinnittää huomiota unihygieniaan. Unihygienia tarkoittaa omien nukkumiseen vaikuttavien elintapojen tarkastelua ja perkaamista. Kofeiinipitoiset juomat kannattaa jättää nauttimatta iltapäivän jälkeen. Alkoholi ei myöskään ole hyvä ”yömyssy”, koska se usein heikentää unen syvyyttä, vaikka saattaakin auttaa nukahtamisessa. Yöunen laatu saattaa myös heikentyä, jos makuuhuoneen lämpötila on liian korkea. Liikuntaa kannattaa harrastaa ajoissa ennen nukkumaan menoa, jotta elimistö ehtii rauhoittua. Huolet valvottavat ja tuntuvat usein yön pimeinä tunteina erityisen suurilta. Jos näin on, kannattaa käydä huolet ja päivän tapahtumat mielessään tai keskustelukumppanin kanssa läpi hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.

Parkinsonin taudin aiheuttamat jäykkyys, kivut ja yöllinen virtsaamistarve herkästi rikkovat unirytmiä. Nukkumisvaikeudet voivat johtua myös masennuksesta tai muista, Parkinsonin taudista riippumattomista syistä. Näissä asioissa on hyvä olla lääkäriin yhteydessä.

Unissaan liikkuminen ja puhuminen

Joskus Parkinsonin tautia sairastava voi nukkuessaan puhua ja liikehtiä vilkkaasti. Hänen lihaksistonsa ei nukukaan vaan toimii unen mukaisesti. Joskus liikehdintä on niin rajua, että vuodetoveri tai itsekin on vaarassa loukkaantua. Tätä oireilua kutsutaan REM-unen aikaiseksi käytöshäiriöksi, ja se ennakoi Parkinsonin taudin puhkeamista. Itse tälle oireelle ei mahda mitään, mutta lääkkeellisesti sitä voidaan hoitaa.

Levottomat jalat

Levottomat jalat -oire ilmenee painona ja kiristyksenä, kihelmöivänä pistelynä tai repivänä tunteena raajoissa. Syntyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja. Epämiellyttävät tuntemukset ilmaantuvat tai voimistuvat iltaisin unta odottaessa ja haittaavat nukahtamista tai herättävät lyhyen unen jälkeen. Levottomat jalat oireilua liittyy myös muihin sairauksiin ja tiloihin kuten esimerkiksi raudan puutteeseen. Säännölliset venyttelyt ja lihashuolto hyödyttävät monia oireesta kärsiviä. Samoin saattaa toimia jalkakylpy ennen nukkumaan menoa. Mikäli oire haittaa nukkumista, kannattaa siihen kokeilla lääkehoitoa.

Muistiongelmat

Varsinaiset muistiongelmat ja dementia eivät yleensä kuulu Parkinsonin taudin varhaisoireisiin, toisin kuin esim. Alzheimerin taudissa. Ajatuksen juoksu saattaa sairauden myötä pikkuhiljaa hidastua, samoin asioiden hakeminen muistista. Parkinsonin taudin myöhäisemmässä vaiheessa useille kehittyy muistisairaus. Tämän kehittyminen vie vuosia. 20 %:lle Parkinsonin tautia sairastavista ei kuitenkaan kehity koskaan muistivaikeuksia. Muistisairauden kehittymistä voi ennaltaehkäistä ja hidastaa pitämällä huolta aivoterveydestään liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Masennus herkästi lamauttaa ajattelua ja muistin toimintaa, joten siihen on syytä puuttua. Parkinsonin tautia sairastavan vähäilmeisyys ja puheäänen hiljentyminen saatetaan joskus virheellisesti tulkita älyllisen toiminnan heikentymiseksi.

Kivut ja ihon tuntohäiriöt

Iholle voi tulla poikkeavia tuntemuksia kuten kutinaa tai polttelua. Joskus nämä tuntemukset muuttuvat kivuiksi. Erityisesti säärissä voi olla kipuja. Myös jäykkyys ja vääntävät pakkoliikkeet eli dystonia voivat tuntua kipuna. Säännöllinen venyttely lievittää jäykkyyden ja dystonian aiheuttamaa lihaskipua. Toki myös monet muutkin syyt voivat selittää kipuja. Parkinsonin tautiin liittyvä kipu yleensä lievittyy Parkinson-lääkkeillä, toisin kuin muusta syystä johtuva kipu. Liikkumisen vaikeutuessa ja sen vähentyessä lihakset pienenevät, ja on riski saada tuki- ja liikuntaelimistön kipuja, esim. selkä- ja nivelkipuja. Näitä on helpompi ennaltaehkäistä kuin hoitaa, siksi on tärkeää yrittää liikkua säännöllisesti. Liikkumiseen voi saada apua fysioterapeutilta ja kuntoutusohjaajalta. Apteekista ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä voi käyttää tarvittaessa. Mikäli näiden teho ei riitä tai niitä tarvitaan jatkuvasti, on syytä puhua lääkärin kanssa kivun hoidon tehostamisesta.

Masennus

Vakava sairaus vaikuttaa mielialaan ja altistaa masennukselle. Masennuksen kehittymisen riski on suurimmillaan sairastumisvaiheessa ja silloin, kun toimintakyky heikkenee eli oireet lisääntyvät. Näissä sairastamisen vaiheissa olisi löydettävä aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Sopeutumista auttaa, jos on mahdollisuus keskustella jonkun toisen kanssa – läheisen tai toisen samaa sairautta sairastavan. Omille ajatuksille ja tunteille täytyy varata aikaa. Toisaalta on tärkeää yrittää tehdä myös itselle mukavia asioita vastapainoksi. Riski sairastua masennukseen ei johdu kuitenkaan vaín ikävästä elämänmuutoksesta, vaan muutokset aivojen välittäjäaineiden määrässä ja toiminnassa altistavat Parkinsonin tautia sairastavia masennukselle. Joskus käy niin, ettei oikein itse tunnista olevansa masentunut. Tyypillistä masentuneisuudelle on aloitekyvyttömyys, kyvyttömyys nauttia asioista tai jopa kokea tunteita, vaikeudet nukkumisessa ja vetäytyminen omiin oloihin. Parkinsonin taudissa masennuksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska taudin aiheuttamat oireet voivat olla osittain samankaltaisia. Jos epäilee itsellään tai omaisella masentuneisuutta, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärin kanssa. Masennukseen on lääkehoitoa ja myös muita hoitomuotoja tarjolla. Liikunta on tehokas mielialan kohottaja, sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.

         

Huimaus

Parkinsonin tauti aiheuttaa tasapainon ongelmia, mikä voi johtaa huimaustuntemukseen. Tämä usein koetaan liikkumisen epävarmuutena ja kääntyessä ihminen voi joutua ottamaan ylimääräisiä sivuaskelia. Myös rappuskävely koetaan usein vaikeaksi jalan nostamisen vaikeutumisen myötä. Joskus Parkinsonin tauti aiheuttaa verenpaineen laskua ylösnousun yhteydessä ja tällöin ihminen voi kokea silmissä ”mustenemista”. Sama ilmiö voi käydä, jos seisoo pitkään paikoillaan.

Myös liikkeiden hidastuminen vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä ja altistaa kaatumisille. Usein kaatumisen pelossa ihminen myös alkaa välttää liikkumista, etenkin epätasaisessa maastossa.

Virtsaamisvaikeudet

Virtsarakon tyhjenemistä säätelee supistajalihas, jonka tehtävä on tyhjentää virtsarakko, sekä sulkijalihas, joka estää virtsan karkailun. 60 %:lla Parkinsonin tautia sairastavista aivojen säätely supistaja- ja sulkijalihakseen pettää ja supistajalihas yliaktivoituu. Tästä seuraa toistuvaa virtsaamisen tarvetta, jopa useita kertoja yöllä. Oireilu voi korostua, mikäli uni on muista syistä pinnallista. Yöllinen virtsaamistarve voi myös liittyä eturauhasen suurentuneeseen kokoon (miehillä) tai limakalvojen ohentumiseen ja lantionpohjan lihasten heikentymiseen (naisilla). Samat syyt voivat aiheuttaa myös virtsan karkailua. On olemassa lääkkeitä, joilla voidaan rauhoittaa supistajalihasta, vaikuttaa eturauhasen kokoon ja limakalvojen kuntoon. Erityiset lantionpohjan lihasten jumppaohjeet vahvistavat lihaksistoa säännöllisesti toteutettuna. Jotta osataan valita oikeanlainen lääkitys ja hoitomuoto, täytyy ensin selvittää, mistä oireilu johtuu. Joskus taustalta saattaa löytyä myös virtsateiden tulehdus. Aina oireita ei saada kokonaan poistettua, mutta yleensä kuitenkin lievitettyä. Vaikka kärsisit yöllisistä heräämisistä vessahädän takia, älä kuitenkaan vältä juomista. Yritä juoda runsaammin aamupäivällä ja alkuiltapäivästä. Kuiva elimistö ei toimi kunnolla, heikentää vointia ja altistaa sairastumisille.

Ihottuma

Jotkut Parkinsonin tautia sairastavista saavat kasvoilleen hilseilevää, joskus kutisevaakin ihottumaa. Ihottumaa on tyypillisesti otsalla, nenän ja leuan alueella. Sitä voi myös esiintyä päänahassa. Ihottuma on nimeltään taliköhnä, ja sitä esiintyy yleisenä myös ilman Parkinsonin tautia. Ihottuma ei ole vaarallinen eikä se tartu. Se on yleensä melko helppohoitoinen; rasvausta kannattaa välttää, kasvoja voi tarvittaessa pestä ajoittain hilseshampoolla. Taliköhnän taustalla ajatellaan olevan sieni-infektio, mutta ei tiedetä, miksi Parkinsonin tautia sairastavat voivat saada sienen helpommin kuin muut. Tämä sieni ei aiheuta kynsi- tai taivesilsaa.

Syljen erityksen ja nielemisen ongelmat

Parkinsonin tauti voi vähentää syljeneritystä. Tämä aiheuttaa suun kuivumista, joka voi johtaa nielemisvaikeuksiin ja hampaiden reikiintymiseen. Jotkut lääkkeet, esim. virtsaongelmiin käytetyt, kuivattavat myös suuta. Paras neste suun kostuttamiseen on vesi, koska se ei altista hampaita reikiintymiselle. Jos tuntuu, että veden tuoma apu on kovin lyhytaikainen, voi kokeilla ruokaöljyä. Xylitol-purukumit ja –pastillit lisäävät syljen eritystä ja ovat myös hammasystävällinen vaihtoehto.

Suun ja nielun lihasten heikkous aiheuttaa Parkinson potilaalle nielemisvaikeuksia. Tällöin voi käydä niin, että suussa muodostuvaa sylkeä ei normaalin nielemisen mukana kulkeudu vatsaan, vaan se jää suuhun ja valuu ulos. Syljen erityksen määrä ei ole lisääntynyt. Tähän voidaan vaikuttaa syljen eritystä hillitsevillä lääkkeillä.

Jos nieleminen on vaikeutunut, pitäisi ruoan rakennetta muokata turvalliseksi niellä. Karkea ruoka, kuten kuiva leipä, kulkeutuu herkemmin hengitysteihin, ”väärään kurkkuun”, kuin kostutettu tai sosemainen. Mikäli nielemisvaikeuksia on, täytyy ruokailuun varata riittävästi aikaa. Lisäksi syömiseen eli ruuan pureskelemiseen ja nielemiseen voi joutua keskittymään aiempaa enemmän, eikä jutteleminen tai lukeminen onnistu samanaikaisesti. Puhe- ja ravitsemusterapeuteilta saa lisäohjeita.

Väsymys

Päiväväsymystä esiintyy lähes puolella Parkinsonin tautia sairastavista. 1-4 %:lla päiväväsymys on niin voimakasta, että tapahtuu torkahtelua ja tahatonta nukahtelua. Parkinsonin tauti voi vaurioittaa aivojen vireystilaa sääteleviä rakenteita, mistä aiheutuu vireystilan laskua ja vaikeuksia pysyä hereillä. Tämä voi johtaa toisaalta myös vaikeuteen saada unenpäästä kiinni yöllä. Päiväväsymys voi olla seurausta myös yöunen määrällisestä tai laadullisesta vajauksesta. Päiväunet voivat auttaa väsymykseen, mutta ne myös sekoittavat vuorokausirytmiä ja saattavat heikentää yöunen laatua. On suositeltavaa pitää päiväunien pituus lyhyenä, 15-30 minuutissa. Päiväväsymys ja vireystilan häiriöt vaikuttavat turvalliseen liikkumiseen liikenteessä ja tämä on syytä huomioida autoa ajaessa. Parkinsonin tautia sairastavat ovat usein herkempiä unilääkkeiden haittavaikutuksille. Samoin voimakkaat kipulääkkeet saattavat aiheuttaa päiväväsymystä. Joskus Parkinsonin taudissa verenpaine on matala. Matalaa verenpainetta voivat aiheuttaa myös esimerkiksi sydänsairaudet ja monet lääkkeet. Unenaikainen matala verenpaine voi heikentää unen laatua ja aiheuttaa päiväväsymystä, vaikka nukkuisikin riittävän pitkään.

Parkinsonin taudissa esiintyy fyysistä uupumista, jota kutsutaan myös fatiikkina. Tähän auttaa yleensä lepo, jonka ei tarvitse olla nukkumista. Mikäli uupuu herkästi päivän toimista, kannattaa tarkkailla, mikä on itselle parhain vuorokauden aika ajoittaa raskaimmat hommat. Monille se on aamupäivä. Kannattaa myös jaksottaa kotityöt eri viikonpäivien ajalle.

Uniapnea

Uniapneaa eli unen aikaisia hengityskatkoksia esiintyy Parkinsonin tautia sairastavilla huomattavasti enemmän kuin muilla. Uniapnealle altistavat lisäksi ylipaino, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja alkoholi. Unenaikaiset hengityskatkokset voivat tehdä yöunesta rikkonaisen ja johtavat päiväväsymykseen. Usein hengityskatkokset korostuvat selinmakuulla, joten kylkiasento nukkuessa voi oireilua vähentää. Uniapnea todetaan erityisellä mittalaitteistolla, ja sitä voidaan hoitaa CPAP-laitteen avulla.


Seuraava sivu



Lue vinkkejä, kuinka voit vaikuttaa itse Parkinsonin taudin oireisiisi.