Oireiden lievittäminen

MS-taudin oireet lisääntyvät taudin pahenemisvaiheissa, mutta myös esimerkiksi stressi, fyysinen rasitus, muusta sairaudesta johtuva kuume tai oireeton virtsatietulehdus voivat voimistaa niitä. Taudinkulkuun vaikuttavan lääkehoidon lisäksi MS-taudin erilaisia oireita voidaan helpottaa paljonkin oireenmukaisella hoidolla. Oireita kannattaakin miettiä erillisinä ongelmina, joihin kuhunkin saadaan usein apua. MS-hoitajat ry ylläpitää MS-ASEMAA, joka tarjoaa ongelmanratkaisuja ja vertaistukea omahoitoon. Lue aiheesta lisää alla olevasta valikosta.

Uupuminen

Liikunta kaikissa muodoissaan, esimerkiksi kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat hyödyksi ja suositeltavia uupumisen ehkäisemiseksi. Aaltomaisen taudin pahenemisvaiheessa liikuntaharrastuksesta on kuitenkin useimmiten pidettävä taukoa, sillä joskus vähäinenkin fyysinen rasitus voi korostaa oireita. Pahenemisvaiheen helpottaessa liikuntaharrastus on syytä aloittaa rauhallisesti.

Fyysinen uupuminen

 
 

MS-tautiin liittyvän voimakkaan uupumisen aikana on hyvä levätä. Huoneympäristön jäähdyttäminen, virvoittava viileä suihku tai ihon kostutus, työskentelyn tauottaminen, ruokailun jakaminen tavallista useampaan annokseen ja viileän veden juominen voivat auttaa lievittämään uupumusta. Joskus tietyistä vireystilaan vaikuttavista lääkityksistä voi olla apua uupumusoireen lievittämisessä.

Uupumus (Neuroliitto, PDF)

Lihasjäykkyys

MS-tautiin saattaa liittyä lihasten heikkoutta, johon joskus liittyy lihasjäykkyyttä (spastisuutta). Lihasvoimaa voi parantaa harjoittelemalla ja jäykkyyttä voi lievittää lääkkeillä. Lihasjäykkyyden lievittämiseen käytetään lihasjännitystä vähentäviä lääkkeitä (mm. baklofeeni, titsanidiini ja klonatsepaami), jotka vaimentavat liiallista refleksitoimintaa selkäytimessä. Lääkkeet otetaan suun kautta. Riittävä lihasjäykkyyden lievittäminen ja toisaalta haittavaikutusten välttäminen edellyttävät lääkkeiden annoksen säätämistä vähitellen ja annostelun tarkkaa toteuttamista. Jos lääkkeiden haittavaikutukset ovat vaikeita tai teho heikko, voidaan baklofeenia antaa pienissä annoksissa pumpun avulla selkäydinnestetilaan. Lihasjäykkyyttä voidaan usein lievittää myös säännöllisellä fysioterapialla.

MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen on lisäksi olemassa suusumutteena käytettävä lääkekannabis, jota voidaan käyttää muiden lihasjäykkyyttä helpottavien lääkkeiden lisäksi, jos tavanomaiset lääkitykset eivät tuo riittävää helpotusta. Lääkekannabiksen huumelääkeluokituksen ja korkean hinnan takia sen käyttö on vähäistä.

Hermosärky

MS-taudin yhteydessä saattaa esiintyä hermoperäistä särkyä ja lihasrasitukseen liittyvää kipuilua. Lihassärkyä voi hoitaa tavanomaisilla kipulääkkeillä, mutta aivoissa tai selkäytimessä syntyvää hermosärkyä ei pystytä helpottamaan itsehoitovalmisteilla. Hermosärkyä pystytään usein lievittämään kipukynnystä nostavilla lääkityksillä, joista monilla ensisijainen käyttötarkoitus on ollut jonkin muun hermosto-oireen hoito. Esimerkiksi epilepsiaan (gabapentiini ja pregabaliini) tai masennukseen (amitriptyliini, nortriptyliini) käytettävät lääkkeet voivat sopivilla annoksilla helpottaa hermosärkyä tehokkaastikin. Näistä lääkkeistä käytetäänkin nimitystä epilepsiakipulääkkeet ja masennuskipulääkkeet.

Kaikkien lääkkeiden kohdalla on pyrittävä riittävän hyvin kipua lievittävään, mutta mahdollisimman pieneen annokseen haittojen välttämiseksi. Lääkityksen annosmuutokset tulisi tehdä vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Parhaan mahdollisen kivunlievityksen turvaamiseksi hoitava lääkäri on syytä pitää ajan tasalla, jos kipulääkkeiden kulutuksessa tapahtuu isoja muutoksia. Monet sairaanhoitopiirit tarjoavat kivun hoitoon erikoistuneen hoitajan ja/tai kipuklinikan palveluja. Myös fysioterapiasta voi olla apua hermosäryn hoidossa.

Virtsarakon toimintahäiriöt

Virtsarakon ja suolen toimintahäiriöiden kartoittamiseksi oirepäiväkirjan pitämisestä voi olla hyötyä. Virtsarakon toimintahäiriö voi ilmetä MS-taudissa sekä virtsan pidättämisen että virtsarakon tyhjentämisen vaikeutena. Jos oireista on kiusaa, molempia voidaan tehostaa lääkkeillä ja tyhjentämistä myös tarvittaessa omatoimisella, puhtaasti tehtävällä toistokatetroimisella. Virtsaamisongelmia tutkittaessa suljetaan bakteeritulehduksen mahdollisuus pois virtsanäytteen avulla. Heti WC:ssä käynnin jälkeen virtsarakkoon jäävän virtsan määrä (ns. jäännösvirtsa) voidaan tutkia helposti ultraäänilaitteella. Jos rakkoon jää tässä tutkimuksessa yli desilitra virtsaa, virtsarakkoa tulee venyttymisen ja virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi tyhjentää säännöllisellä toistokatetroinnilla. Oireita voi olla mahdollista lievittää myös säännöllisellä lantionpohjan lihaksia vahvistavalla harjoittelulla.

Virtsankarkailuun on olemassa tippasuojia ja mukana kulkevaan virtsapussiin yhdistettäviä virtsankerääjiä. Jos karkailuoire on vaikea, voidaan käyttää suun kautta otettavaa lääkitystä, josta on monenlaisia vaihtoehtoja. Vaikeammissa tilanteissa voidaan turvautua virtsarakon tyhjentäjälihaksen yliaktiivista toimintaa rauhoittavaan pistoshoitoon botuliinitoksiinilla tai sakraalisella neuromodulaatiohoidolla. Virtsarakon toimintaan liittyvissä ongelmissa apua ja apuvälineitä saat omasta terveyskeskuksesta, MS-hoitajalta tai uroterapeutilta.

Suoliston toimintahäiriöt

Suolen toiminta saattaa hidastua monesta syystä, joista osa liittyy sairauteen itseensä. Liikkuminen sekä riittävä nesteiden nauttiminen ehkäisevät ummetusta. Riittävä nesteiden saanti voi tulla laiminlyödyksi, jos yrittää vähentää juomista jatkuvan virtsaamisen tarpeen takia. Suolen toimintaa voi kohentaa kuitupitoisella ruokavaliolla sekä tarvittaessa suolen toimintaa vilkastavalla lääkityksellä. Lisäksi on olemassa erilaisia apuvälineitä, kuten huuhtelulaitteita ja peräaukkoon asetettavia tamponeita. Suolen toimintaan liittyvissä ongelmissa apua ja apuvälineitä saa omasta terveyskeskuksesta ja MS-hoitajalta.

Mieliala

MS-tauti voi tuntua arvaamattomalta ja hallitsemattomalta, ja joskus voi tuntua sairauden täyttävän elämän sisällön kokonaan. Sairauteen ei liity vakavia mielenterveyden häiriöitä. Sitä vastoin mielialan painuminen eli tilannesidonnainen masennus on tavallista. Mielialan vaihtelut kuuluvat taudin kulkuun ja sopeutumisprosessiin. Useimmilla rutiinien ylläpitäminen, läheisten ja ystävien kanssa oleminen ja liikkunta nostavat alentunutta mielialaa. Vastaavassa tilanteessa olevien kohtaaminen eli vertaistuki on hyödyksi tilanteen hallitsemisen kannalta. Joskus mielialaan vaikuttavista lääkkeistä voi myös olla apua

Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat

Lieviä muisti- ja tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä oireita esiintyy toisinaan MS-taudissa. Niitä ovat esimerkiksi tarkkaavaisuuden ylläpitämisen työläys ja sanojen hakeminen. MS-tautia sairastavan kyky tunnistaa tällaiset oireet on hyvä.

Kognitiivinen uupumus

 
 

Ajattelu- ja muistitoimintoja kartoittavan neuropsykologisen tutkimuksen tekeminen on yleensä perusteltua, jos potilas kokee kognitiivisten oireiden vaikuttavan työ- ja toimintakykyyn. Tutkimus auttaa löytämään omat vahvuudet ja tunnistamaan mahdolliset heikkoudet

Tasapainohäiriöt

Tasapainon ja koordinaatiokyvyn hankaluudet ovat melko tavallisia MS-taudissa. Omatoimisesta tai fysioterapeutin avulla toteutetusta tasapainoharjoittelusta voi olla apua tasapainon ja vartalonhallinnan parantamiseksi. Lisäksi säännöllinen kuntoliikunta ja lihasvoimaharjoittelu voivat auttaa tasapainovaikeuksien kanssa pärjäämisessä.

Liikunta (Neuroliitto)

    

  MS-Asema (MS-hoitajat ry)

 

Muualla Terveyskylässä

Kivunhallintatalo tarjoaa lisätietoa kivun kanssa elämisestä

Kuntoutumistalo sisältää ohjeita esimerkiksi lantionpohjalihasten harjoitteluun

Selkäydinvammatalossa on esimerkiksi virtsarakon omahoito-ohjeita

Mielenterveystalo sisältää neuvoja mielialan muutosten kanssa elämiseen

Aivotalon Neuropsykologia-osio sisältää luotettavaa tietoa hermostollisiin tauteihin sopeutumisesta ja oireiden kanssa elämisestä


Edellinen sivuSeuraava sivu