Miten hermoston vaurioita kuntoutetaan?

Hermoston sairauksien ja hermovaurioista johtuvien oireiden kuntouttaminen perustuu aivojen muovautuvuuteen. Hermovauriossa reitti aivoista tai selkäytimestä käsiin, jalkoihin, kasvoihin, vartalolle tai sisäelimiin on vaurioitunut. Hermosolut ovat polkujen ja teiden verkosto, ja uuden reitin löytyminen on mahdollista. Menetetty toiminnallisuus pyritäänkin kuntoutuksessa palauttamaan etsimällä hermostossa uusi reitti vaurioituneen tilalle. Uuden reitin etsiminen vaatii kuitenkin vaivaa ja aikaa, ja se ja vahvistuu vain harjoituksen myötä. Sellaisia haittoja, jotka sinnikkäästä harjoittelusta huolimatta eivät korjaudu, on usein mahdollista vähentää apuvälineiden ja uusien rutiinien avulla.

Tavallisesti taudin alkuvaiheessa parasta kuntoutusta on omaehtoinen liikunta. Usein se riittää myös ainoaksi kuntoutukseksi, mikäli taudin oireita ei ole tai ne ovat vähäisiä. Mikäli oireita kertyy enemmän, kuntoutuksen onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea MS-tautia sairastavan muutos hoitoa vastaanottavasta potilaasta aktiiviseksi kuntoutujaksi. Moniammatillinen kuntoutus lisää toimintakykyä ja elämänlaatua ja voi auttaa vähentämään taudin edetessä koettua uupumusta. Kuntoutukseen voi sisältyä oireiden ja tarpeiden mukaan fysio-, toiminta- ja puheterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta. Tiedolliseen kuntoutukseen sisältyy ensitiedon saaminen sekä, lihashuolto- ja liikuntaneuvontaa.

Sairauden oireet synnyttävät helposti uusia ongelmia: esimerkiksi kipu voi lisääntyä tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisesta, ja ummetus voi vaikeutua liikkumisen vähentymisen vuoksi. Jos liikuntakyky on rajoittunut, voi tämä aiheuttaa haasteita painonhallintaan. Painonhallinnan tueksi on mahdollista saada myös ravitsemusneuvontaa. Kuntoutukseen kuuluu myös mahdollisuus muiden vastaavassa tilanteessa olevien tapaamiseen. Moniammatillisessa kuntoutuksessa sovitaan yhdessä kuntoutustavoite, määritellään tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavat keinot ja arvioidaan tavoitteen saavuttaminen.

Kuntoutussuunnitelma tehdään tavoitteiden asettamiseksi

MS-tauti voi edetessään vaikuttaa heikentävästi työkykyyn. Aaltomainen MS-tauti vaikuttaa ajan myötä keskimäärin vähemmän työkykyyn kuin ensisijaisesti etenevä taudinmuoto. Lisäksi pitkälle koulutetut ja ruumiillisesti kevyttä työtä tekevät voivat yleensä jatkaa työelämässä pidempään. Pitkäaikaiseen seurantaan perustuvaa tutkimustietoa nykyaikaisten lääkkeiden toimivuudesta työkykyisyyden säilyttämisessä ei vielä ole. On kuitenkin selviä viitteitä siitä, että MS-taudin vaikutus työkykyyn on 2000-luvun aikana oleellisesti vähentynyt verrattuna 1900-luvun puolella tehtyihin seurantatutkimuksiin.

Tarpeen mukaan lääkäri kirjoittaa lausunnon kuntoutustarpeesta tai kuntoutussuunnitelman, jossa kuntoutustarve ja toteuttamissuunnitelma on kuvattu. Erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja on yleensä tarjolla: kuntoutusta voidaan järjestää avo- ja laitosmuotoisena, ja harjoitteita on usein mahdollista toteuttaa yksilöllisinä tai ryhmämuotoisina. Kuntoutusta tarjoavat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, työterveyshuolto sekä Kelan hyväksymät kuntoutusyksiköt. Kuntoutuspalveluissa on alueellisia eroja, ja  sen mahdollisuuksista saa parhaiten tietoa hoitavalta lääkäriltä, MS-hoitajalta, kuntoutusohjaajalta ja Neuroliitosta. Katso lisää tietoa kuntoutukseen liittyvissä asioissa Kelan ja Terveyskylän Kuntoutumistalon sivuilta:

Kuntoutus (Kela)

Kuntoutus (Neuroliitto)