Epilepsian yhteydessä esiintyviin tiedonkäsittelyn ongelmiin vaikuttaa keskeisesti epilepsian taustalla oleva syy, joka voi olla aivojen rakenteellinen häiriö (esimerkiksi vamma tai kehityshäiriö) tai hermosolujen geneettinen häiriö. Epilepsian syy vaikuttaa siihen onko tiedonkäsittelyssä ongelmia ja millaisia ne ovat. Myös yksilölliset tekijät, kuten ikä, koulutustausta sekä elämänhistoria vaikuttavat siihen, millaisina vaikeudet ilmenevät ja miten ne koetaan. Vaikeassa epilepsiassa tiedonkäsittelyn ongelmia on useammin kuin hyvässä hoitotasapainossa olevassa epilepsiassa.
Osa epilepsiaa sairastavista kokee lääkkeistään sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, joka voi vaikuttaa tiedonkäsittelyn sujuvuuteen. Pitkäkestoinen väsymys hankaloittaa keskittymisen ylläpitoa ja myös toimintojen sujuvuutta ja muistamista. Lisää tietoa väsymyksestä löydät Aivotalon väsymys-sivulta. Mieliala ja virkeys sekä yleinen vointi ovat keskeisiä myös siinä, miten jaksaa ponnistella vaativammassa tiedonkäsittelyssä.
Muistiongelmat ovat tavallisimpia, ja noin puolet epilepsiaa sairastavista ihmisistä kokee näitä ainakin ajoittain. Epilepsiaan liittyvissä muistiongelmissa on usein kyseessä muistamisen tehokkuuden heikentyminen, eivätkä muistiongelmat yleensä ole eteneviä.
Epilepsiaa sairastavat kokevat vaikeuksia erityisesti tarkkaavuudessa ja keskittymisessä, ja näihin liittyen muistamisessa. Pitempikestoinen keskittyminen esim. lukemiseen tai lukemalla oppimiseen sekä muuhun monimutkaisempaa ajattelua vaativaan voi olla hankalaa. Lisää tietoa keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksista löydät Aivotalon Keskittyminen ja tarkkaavuus-sivulta. Myös toimintojen sujuvuus ja nopeus voivat muuttua keskittymisen vaikeuksien yhteydessä. Lisää tietoa muistamisesta löydät Aivotalon muisti-sivulta. Mielialatekijät, kuten alavireisyys ja masentuneisuus, voivat korostaa muistiongelmien kokemista.
Lue lisää:
Edellinen sivuSeuraava sivu