Miten epilepsia todetaan?

Tarkka kuvaus kohtauksesta on diagnoosin perusta. Aivosähkökäyrää ja aivojen kuvantamista käytetään diagnosoinnin tukena.

Kohtauskuvaus

Epilepsiakohtauksen saaneen henkilön oma kuvaus kohtauksestaan on tärkeä. Erityisen tärkeää on tietää, esiintykö henkilöllä jokin kohtausta ennakoiva oire tai tuntemus. Oma kohtauskuvaus saattaa olla kuitenkin epävarma, koska kohtauksiin liittyy usein tajunnan hämärtyminen ja muistin katkeaminen. Siksi erittäin tärkeää olisi saada silminnäkijän kuvaus kohtauksesta.

Sekä kohtauksen saanut henkilö että silminnäkijä voivat sanallisesti kuvata kohtauksen aikaisia tapahtumia. Hyödyllistä on tietää, esiintykö henkilöllä jotakin seuraavista:

  • liikeoireita, esimerkiksi kasvojen, raajojen tai vartalon nykimistä tai jäykkyyttä
  • aistioireita, esimerkiksi haju-, maku-, näkö- tai kuulo-oireita
  • autonomisia oireita, kuten punoitusta tai kalpeutta, sydämen tykytystä tai mustuaisten koon muutoksia
  • hämärtyykö tajunta

Jos kohtauksia on ollut useampia, on olennaista tietää ovatko ne aina samanlaisia vai erilaisia.

Kohtausoireen kuvauksen perusteella määritetään kohtaustyyppi tai -tyypit. Tällä on keskeinen merkitys, kun halutaan määrittää oikea epilepsiatyyppi ja valita siihen sopivin hoito.

Kohtaustyypit

Kohtaustyypit voidaan jakaa paikallisalkuisiin ja yleistyneisiin kohtauksiin.

  • Kohtaus on paikallisalkuinen, jos kyseessä on paikallinen häiriö aivoissa (oireiden tai aivosähkötoiminnan muutosten perusteella). Paikallisalkuisen kohtauksen oireet voivat antaa lääkärille viitettä siitä, miltä aivoalueelta kohtaukset lähtevät. Paikallisalkuinen kohtaus voi edetä tajuttomuus-kouristuskohtaukseksi, jos sähköhäiriö leviää lähtöalueelta molempiin aivopuoliskoihin.
  • Yleistyneessä kohtauksessa aivosähkötoiminta häiriintyy äkillisesti ja yhtäaikaisesti molemmissa isoaivopuoliskoissa.

Osa kohtauksista jää luokittelemattomiksi.

Aivosähkökäyrätutkimus (EEG)

Aivosähkökäyrätutkimus eli EEG-tutkimus rekisteröi aivokuoren sähköistä toimintaa. EEG auttaa epilepsian diagnoosissa ja epilepsiatyypin määrittämisessä. Kohtausten välillä EEG-tutkimus voi kuitenkin antaa täysin normaalin tuloksen.

Aivojen magneettikuvaus

Aivojen magneettikuvaus selvittää epilepsian rakenteellisia syitä. Aivojen kuvantamistutkimuksen tulos voi olla myös täysin normaali.

Toimintakyvyn kartoitus

Epilepsian diagnostiikkaan kuuluu myös toimintakyvyn kartoitus, joka kuvaa henkilön

  • toimintakykyä ja sen mahdollisia ongelmia
  • epilepsiasta aiheutuvia haittoja päivittäisissä toiminnoissa

Toimintakyvyn kartoitus tukee palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekemistä potilaalle, jolla vaikea epilepsia haittaa merkittävästi toimintakykyä ja pärjäämistä arjessa. Työikäisillä toimintakyvyn kartoituksen jälkeen otetaan kantaa työkykyyn ja mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen toimiin sekä ajokiellon pituuteen.

Epilepsiaoireyhtymät

Samaa epilepsiaoireyhtymää sairastavilla yhteistä ovat

  • tietty kohtaustyyppi tai -tyyppien yhdistelmä
  • oireiden alkamisikä
  • aivosähkökäyrä- eli EEG-löydös
  • ennuste

Kaikissa näissä on kuitenkin myös vaihtelua. Lisäksi epilepsian taustasyy saattaa vaihdella, vaikka oireyhtymä olisikin sama.

Lääkäri voi hyödyntää tietoa epilepsiaoireyhtymästä hoidon suunnittelussa ja ennusteen arvioinnissa.

Epilepsiaoireyhtymä on mahdollista todeta alle kolmasosalla epilepsiapotilaista. Epilepsiaoireyhtymiä ovat esimerkiksi nuoruusiän myoklonusepilepsia, nuoruusiän poissaoloepilepsia ja Lennox–Gastaut'n oireyhtymä.


Edellinen sivuSeuraava sivu



Päivitetty 27.3.2017 16:47