Erikoissairaanhoidon poliklinikalle pääsee tutkittavaksi terveyskeskus- tai yksityislääkärin lähetteellä. Terveydenhuollon potilas voi vaikuttaa siihen, mikä erikoissairaanhoidon yksikkö häntä hoitaa.

Päivystykselliseen hoitoon ensiapupoliklinikalle potilas pääsee tarvittaessa ilman lähetettä.

Erikoissairaanhoidon tehtäviin kuuluvat epilepsian diagnosoiminen ja hoidon aloitus. Hoitokäynnit ja erikoissairaanhoidon kesto määritellään jokaiselle potilaalle erikseen. Yleisperiaate on kuitenkin, että epilepsiapotilas voi siirtyä neurologian poliklinikalta terveyskeskuksen tai omalääkärin seurantaan, jos hänen hoitotasapainonsa on hyvä. Joissain epilepsioissa lääkitys voidaan määräajan jälkeen lopettaa – tämänkin mahdollisuuden ja riskit arvioi neurologi.

Jos kohtaukset jatkuvat, hoito jatkuu erikoissairaanhoidossa neurologin seurannassa. Myös epilepsiaa sairastavan raskauden suunnittelu ja seuranta kuuluu erikoissairaanhoitoon, samoin kuin työ- ja ajokyvyn arviointi.

Vaikeassa epilepsiassa diagnoosin tarkistamiseksi ja hoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi on harkittava lisätutkimuksia erikoissairaanhoidon yksikössä, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt neurologi ja jossa on mahdollisuus video-EEG-rekisteröintiin. Epilepsian kirurginen hoito on Suomessa keskitetty kahteen keskukseen Helsinkiin ja Kuopioon.

Pitkittyneen epilepsiakohtauksen hoito vaatii päivystyksellistä hoitoa.

Kiireellistä hoitoa vaativat epileptisen kohtauksen tutkimukset, epilepsian epäily ja diagnostiikka sekä epilepsian taustalta löytyvät nopeaa kirurgista hoitoa vaativat sairaudet, kuten aivokasvaimet.

Kiireetön hoito epilepsiassa koskee erityisesti pitkäaikaishoitoa. Myös vaikean epilepsian hoitoon liittyvä epilepsiakirurgia kuuluu useimmiten kiireettömään hoitoon.