Epileptinen kohtaus syntyy, kun aivojen normaali sähköinen toiminta häiriintyy. Aivojen eri alueet vastaavat toiminnoistamme. Kohtauksen oireet riippuvat siitä, miten poikkeava sähköpurkaus sijoittuu ja leviää aivoissa. Mistä häiriö alkaa? Kuinka laajalle se leviää – vain osaan aivoista vai heti koko aivoihin?
Kohtausten oireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus- ja kouristuskohtauksesta lievempään kohtaukseen, jossa toimintakyky pysähtyy tai alenee vain hetkeksi. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin, mutta menevät yleensä itsestään ohi.
Esimerkkejä tavallisimmista oireista kohtauksen aikana
-
tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen (ihminen ei puhu eikä ymmärrä normaalisti)
- liikeoireet, jotka ovat tahdosta riippumattomia, esimerkiksi rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset ja lihasten velttous
- epätaroituksenmukaiset toiminnot eli automatismit, esimerkiksi nieleskely ja hypistely
- aistielämykset, esimerkiksi näkö-, kuulo-, tunto-, maku- tai hajuaistimus
- tunteenkaltaiset ilmiöt, esimerkiksi pelon tunne
- toimintaa estävät oireet, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa.
Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä jälkitila, jonka aikana henkilö ei kykene normaaliin toimintaan. Tämä saattaa kestää jopa useita tunteja.
Epilepsiakohtauksen ensiapu
Pitkittynyt epileptinen kohtaus
Kohtauksen saanut henkilö on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon, jos
- kohtaus pitkittyy (yli 5 minuuttia)
- kohtaukset toistuvat niin tiheästi, ettei niiden välillä ehdi toipua.
Tällainen pitkittynyt kohtaus voi olla hengenvaarallinen. Myös hoidon teho heikkenee, kun kohtaus pitkittyy. Mahdollisimman tehokas varhainen hoito kuitenkin vaikuttaa ennusteeseen. Siksi suositus on, että jo yli viisi minuuttia kestänyttä kohtausta pidetään uhkaavana pitkittyvänä kohtauksena ja sitä on hoidettava tehokkaasti. Kuolleisuus ja riski vammautua lisääntyvät erityisesti, jos epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia. Riskiennusteeseen vaikuttavat lisäksi kohtauksen tyyppi ja epilepsian taustasyy ja potilaan ikä. Pitkittynyt kohtaus aiheuttaa ikääntyneille suuremmat riskit kuin lapsille.
Pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoitoon on
Käypä hoito -suositus. Sen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä.
Edellinen sivuSeuraava sivu