On tavallista tuntea erilaisia tunteita epilepsiaan sairastumisen takia. Voit esimerkiksi tuntea surua tai katkeruutta siitä, että joudut hyväksymään epilepsian mukanaan tuomia rajoitteita tai että kaikki tekemäsi suunnitelmat ja unelmat eivät näytä toteutuvan. Voit myös kokea häpeää tai epäoikeudenmukaisuutta, tai tuntea vihaa itseäsi, läheisiäsi tai elämää kohtaan. Jotkut puolestaan kokevat syyllisyyttä siitä, että omat epilepsiaan liittyvät tunteet ja pelot ovat hyvin voimakkaita, vaikka huomaavat toisten sairauksien olevan vakavampia tai hoitojen raskaampia.
Tunteet ja tunnetaidot
Tunteita ei voi täysin hallita, eikä niiden syntyyn voi tahdolla vaikuttaa. Ihminen tarvitsee myös negatiivisia tunteita: ne saavat aikaan nopeita reaktioita ja vahvaa toimintaa, joka on joissakin tilanteissa hyödyksi. Koska tunteet ilmenevät fysiologisina reaktioina soluissamme ja hormonierityksessämme, niiden poistaminen ei ole mahdollista.
Vaikka tunteita ei voi poistaa, niiden vangiksi ei tarvitse jäädä. Negatiiviset tunteet tuntuvat kyllä vahvoilta ja välillä raskailtakin, mutta ne laimentuvat ja muuntuvat usein yhtä nopeasti kuin ovat ilmaantuneetkin. Tätä voi edistää tunnetaidoilla: tunteiden tunnistamisella, niiden nimeämisellä, hyväksymisellä ja ilmaisemisella. Tunnetaitoja voi harjoitella ja oppia elämänkokemusten myötä. Tunnetaidot auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja omia reaktioitamme. Kaikki tunteet ovat oikeita ja sallittuja, ja itselle totta juuri sellaisina kuin ne ilmenevät.
Harjoitus 1: Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
Tässä listassa on erilaisia tunteita ja niihin liittyviä ajatuksia, jotka voivat liittyä epilepsiaan sairastumiseen. Tunnistatko niitä itselläsi? Tai tunnistatko muita tunteita? Tee lista tunteista ja ajatuksista.
Suru
- "Surettaa tulevaisuuden epävarmuus. Itkettää kaikki."
Viha
- "Vihaan epilepsiaa, lääkkeitä, ajokieltoa, pelkoa! Raivostuttaa ajatus vastaanotolle menemisestä."
Epäoikeudenmukaisuuden tunne
- "Miksi juuri minä sairastuin?"
Epävarmuus
- "Kuinka pärjään?"
Inho
- "Inhottaa olla sairas ja käydä sairaalassa. Inhottaa ajatella, miltä kohtaukset näyttävät."
Pelko
- "Saanko tänään kohtauksen julkisella paikalla tai ihan yksin ollessa? Auttaako kukaan? Viekö epilepsia tai lääkitys voimat, terveyden, huononeeko muisti?"
Ahdistus
- "En kestä tätä tunnetta, en saa rauhaa ajatuksiltani, vatsaan sattuu."
Syyllisyys
- "Mitä olen tehnyt, että sain epilepsian?"
Häpeä
- "Mitä muut ajattelevat minusta nyt? Kohtaukset hävettävät."
Myötätunto
- "Ei ole minullakaan helppoa."
Helpotus
- "Onneksi oireeni saivat selityksen ja alan saada hoitoa."
Toivo
- "Kyllä se sopiva lääkitys löytyy. Elämä jatkuu."
Harjoitus 2: Tunteiden ja tuntemusten tutkiminen
Tarkastele edellisessä harjoituksessa kokoamaasi listaa epilepsian herättämistä tunteista. Pohdi erikseen jokaisen tunnistamasi tunteen kohdalla. Tunne saattaa laimentua jo, kun nimeät sen ja mietit sen vaikutuksia itseesi.
Huomaatko tunteen tuottamat reaktiot kehossasi?
- Tuleeko esimerkiksi painostava olo, itkettääkö, kivistääkö vatsassa tai nousevatko hartiat korviin?
- Tai tuleeko lämmin olo, tasaantuuko hengitys?
Millaisia ajatuksia tunne nostaa pintaan? Esimerkiksi:
- "Näin vaikealta minusta tuntui silloinkin kun…", "Tämän tunteen kanssa on vaikea jaksaa."
- "Kun viimeksi tuntui tältä, minua auttoi se että…"
Entä millaisia muita reaktioita tai toimintaa tunteet tuottavat? Esimerkiksi:
- lannistuminen, läheiselle pienestä asiasta suuttuminen, muiden seurasta vetäytyminen, harrastuksista pois jääminen, kova työnteko, shoppailu
- yksin rauhoittuminen, musiikin kuuntelu, ystävälle soittaminen, kävelylenkille lähteminen
- Seuraavaksi voit pohtia, tuottaako tunne hyödyllisiä voimavaroja tai sellaista toimintaa, joka auttaa sinua jaksamaan. Tunnetta ei voi poistaa, mutta tunteen roihuun ei välttämättä tarvitse heittää uusia sytykkeitä. Sinun ei siis välttämättä tarvitse toimia niin kuin tunne tuntuu edellyttävän. Onko siis muuta tapaa reagoida tunteeseen, kuin se ensimmäiseksi mieleen tullut? Voitko tehdä jotain, joka saattaisi saada olosi kohenemaan tai tuntuisi neutraalilta?
Harjoitus 3: Tunnepäiväkirja
Pidä päiväkirjaa omista tuntemuksistasi ja tunteista sairauteesi liittyen vaikkapa viikon ajan.
Tutki päiväkirjaa ja pohdi:
- Mitkä tunteet toistuvat? Mistä ne kumpuavat?
- Mitkä tunteet ovat sinulle helppoja? Entä vaikeita?
- Millaisia tunteita on helppo tunnistaa, tunnustaa tai ilmaista? Mitä tunteita et ole tunnistanut, tunnustanut tai ilmaissut?
- Mitkä tunteistasi ovat itse asiassa pidäteltyjä, muuntuneita tunteita?
- Mikä auttaa sinua ilmaisemaan tai kokemaan pidäteltyjä, muuntuneita tunteita?
Harjoitus 4: Tunnetietoa
Jos haluat lisää tietoa tunteista, lue oheisia materiaaleja ja kirjaa niiden herättämiä ajatuksia ja tunteita.
Mielenterveysseuran laaja sivusto tunteista.
Keskustelut läheisen, vertaisen tai ammattihenkilön kanssa auttavat käsittelemään sairauden mukana tuomia tunteita. Jos omia pahan olon ja huolestuneisuuden tunteita ei pääse purkamaan, ne saattavat vahvistua tai muuttua ärtymykseksi, vihaksi, raivoksi tai kateudeksi. Pitkään tukahdetut tunteet voivat ilmetä jännityksenä, masennuksena, ahdistuksena, tuskaisuutena, katkeruutena tai kyynisyytenä. Tunteiden peittäminen ja piilottaminen saattaa pahentaa tilannettamme niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Keskustele tunteistasi ja havainnoistasi läheisen kanssa tai ota ne puheeksi oman hoitajasi tai lääkärisi kanssa. Epilepsiaan liittyvistä tunteista ja kysymyksistä voit keskustella ammattilaisen kanssa myös soittamalla Epilepsialiiton neuvontapuhelimeen (ma-to klo 9-15 numerossa 09 3508 2310) tai vertaistukipalstalla, jonne pääset
Epilepsialiiton etusivulta.
Myös
Mielenterveystalon oirenavigaattori auttaa löytämään apua ja tukea tunteiden käsittelyyn.
Lisää tietoa tunteiden ilmaisemisesta ja tuen saamisesta löytyy luvusta Tuen saaminen.
Edellinen sivuSeuraava sivu