Itsehoito

Itsehoito tarkoittaa kaikkia asioita, joita epilepsiaa sairastava voi itse tehdä, jotta hän voisi ja selviäisi paremmin. Itsehoitoon kuuluu myös vastuu seurata itse sairauden oireita ja pitää itsestään huolta.

Säännöllisen, päivittäisen lääkityksen lisäksi omaa hyvinvointia edistävät

  • säännöllisten elämäntapojen noudattaminen
  • monipuolinen ruokavalio
  • riittävä unensaanti
  • liikunta ja ulkoilu
  • kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen.

Epilepsian hoidossa kyse on molemminpuolisesta hoitokumppanuudesta, jonka avulla hoito onnistuu. Senkin takia epilepsiaa sairastavan täytyy saada riittävästi tietoa sairaudestaan ja hoitovaihtoehdoista.

Kohtauksia lisäävät tekijät on tärkeä tunnistaa

Kohtauksen riskiä lisäävät kuume, valvominen, syömättömyys, stressi ja lääkkeiden unohtaminen. Epilepsiakohtauksen laukaisee herkästi liian vähäinen unensaanti tai epäsäännöllinen elämä.

Muut epilepsiakohtauksia laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä. Niitä voivat olla esimerkiksi vilkkuvat valot tietyissä epilepsiaoireyhtymissä. Yksilöllisten tekijöiden tunteminen ja välttäminen on tärkeä osa itsehoitoa.

Liiallista alkoholinkäyttöä pitää myös välttää. Suurin osa epilepsiaan sairastuneista voi käyttää alkoholia kohtuullisesti ja satunnaisesti.

Ohjeita oman terveyden seurannasta ja vastaanotolle valmistautumisesta

Varmistat osaltasi toimivan hoidon ja saat parhaat mahdolliset ohjeet oireiden hoitoon, kun toimit seuraavasti:

  • Ota lääkkeet säännöllisesti.
  • Kerro hoitavalle lääkärille, jos lääkitykseen liittyy sivuvaikutuksia.
  • Pidä kirjaa kohtauksista ja mahdollisista hoidon haittavaikutuksista.
  • Kirjaa muistiin myös kuvauksia kohtauksista (miltä kohtaus näyttää ja tuntuu, miten toipumisvaihe etenee). Se helpottaa epilepsian tarkempaa diagnoosia ja oikean lääkehoidon valintaa.
  • Valmistaudu raportoimaan oireet selkeästi vastaanotolla ja puhelinyhteydessä hoitavan tahon kanssa.

Edellinen sivuSeuraava sivu



Päivitetty 27.3.2017 16:57