Työ

Useimmat epilepsiaa sairastavat voivat jatkaa työssään tai löytävät uuden työpaikan normaalisti. Jos epilepsiaan liittyy työkyvyn ongelmia, etsitään ratkaisuja yksilöllisesti.

Mitä työtä epilepsiaa sairastava voi tehdä? Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Useimmat ammatit soveltuvat epilepsiaa sairastaville. Tietokoneen käyttö ei ole haitaksi edes vilkkuvaloherkälle. Henkilöautoa saa ajaa, kun on ollut kohtaukseton vähintään vuoden. Jos autolla ajaminen olisi tarpeen työtehtävissä, mutta se on toistaiseksi kielletty, etsitään ratkaisuja yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.

Tapaturma-alttiiden tehtävien ja vuorotyön soveltuvuus on tapauskohtaista.

Epilepsiasta kannattaa puhua työpaikalla avoimesti, jotta työyhteisössä tiedetään sairaudesta ja epilepsiakohtauksen ensiavusta.

Mitä työtä epilepsiaa sairastava ei voi tehdä?

Epilepsiaa sairastava ei voi toimia ammattiautoilijana. Jo yksittäinen epileptinen kohtaus on EU-direktiivien mukaan este ammattimaiselle autoilulle, vaikkei vielä todettaisi epilepsiaa eikä aloitettaisi lääkitystä. Tavallista tiukempia terveydentilavaatimuksia on myös ilmailu-, merenkulku- ja rautatieliikenteessä. Näistä saa lisätietoa työterveyshuollosta.

Jos epilepsiaa sairastava saa hoidosta huolimatta toistuvasti kohtauksia, on vältettävä tapaturma-alttiita tehtäviä: esimerkiksi palo- ja räjähdysvaarallisia sekä sähkötapaturma-alttiita ympäristöjä ja työskentelyä telineillä. Vuorotyö voi muodostua ongelmaksi, jos unirytmin muutokset altistavat kohtauksille.

Jos ammatistaan joutuu luopumaan epilepsian vuoksi, on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ja uudelleenkouluttautumiseen.

Tukea työllistymiseen ja työssä jatkamiseen

Joskus epilepsia vaikuttaa työkykyyn: joko kohtaukset jatkuvat hoidosta huolimatta, tai sairauteen liittyy neurologisia, psyykkisiä tai kognitiivisia oireita. Työtä on silloin usein mahdollista räätälöidä esimerkiksi järjestelemällä työaikoja ja työtehtäviä. Oma hoitotaho ja työterveyshuolto ovat avuksi tilanteen arvioinnissa ja neuvotteluissa työnantajan kanssa.

Jos nykyisessä ammatissa ei voi jatkaa epilepsian vuoksi, selvitetään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Sen avulla pyritään etsimään sopiva työ. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. koulutus, koulutuskokeilu, työhönvalmennus, työkokeilu ja apuvälineet. Hoitava lääkäri vastaa ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisesta. Lisää tietoa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista saa myös oman hoitopaikan sosiaalityöntekijältä, eläkevakuutusyhtiöistä ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijoilta.


Lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta Kelan sivuilta.


Osion alkuunSeuraava sivu