Nainen ja epilepsia

Kerro epilepsialääkityksestä, kun keskustelet ehkäisyvaihtoehdoista lääkärin kanssa. Epilepsiaa sairastavien raskauksista suurin osa sujuu ilman ongelmia ja lapset ovat terveitä. Raskauden suunnitteluun ja hoitoon sen aikana pitää kuitenkin panostaa.


Raskauden ehkäisy

Jotkut epilepsialääkkeet vähentävät ehkäisypillereiden tehoa. Kerro epilepsiasta ja epilepsialääkityksestä, kun keskustelet ehkäisyvaihtoehdoista lääkärin kanssa.

Hormonaalinen ehkäisy on sopiva vaihtoehto myös epilepsiaa sairastavalle naiselle. Esimerkiksi hormonikierukka sopii hyvin, kunhan tiettyjä asioita otetaan huomioon. Myös muut ehkäisymenetelmät sopivat hyvin.

Epilepsialääkkeistä karbamatsepiini, okskarbatsepiini, fenytoiini ja topiramaatti voivat (yli 200 mg/vrk:n annoksina) heikentää vähähormonisten ehkäisytablettien tehoa merkittävästi. Ehkäisypillerien sisältämä hormonimäärä on näiden lääkkeiden kanssa säädettävä sopivaksi. Muut epilepsialääkkeet eivät heikennä hormonaalisen ehkäisyn tehoa.

Epilepsialääkkeistä erityisesti lamotrigiinin pitoisuudet voivat pienentyä merkittävästi ehkäisytablettien käytön aikana ja suurentua niiden käyttötauon aikana. Tätä vaihtelua voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä hormonaalista ehkäisyä ilman taukoa.

Raskauden suunnittelu ja raskaus

Epilepsiaa sairastavien naisten raskauksista suurin osa sujuu ilman ongelmia ja lapset ovat terveitä. Raskauden suunnitteluun ja hoitoon sen aikana pitää kuitenkin panostaa.

Jos sairastat epilepsiaa ja suunnittelet raskautta, hakeudu hoitavan neurologin vastaanotolle jo ennen kuin lopetat raskauden ehkäisyn. Neurologin kanssa selvität, miten epilepsia ja epilepsialääkitys haittaisivat mahdollisimman vähän sinua ja lastasi raskauden ja synnytyksen aikana. Joissakin tilanteissa voidaan harkita jopa lääkityksen lopettamista ennen raskautta, jos henkilöllä on ollut pitkä kohtaukseton jakso ja kohtausten riski arvioidaan vähäiseksi. Kun suunnittelet raskautta, on hyvä tarkistaa myös omia elämäntapoja:

  • Pidä huolta terveellisestä ruokavaliosta ja hyvästä yleiskunnosta.
  • Vältä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
  • Huolehdi riittävästä unensaannista.
  • Epilepsialääkitystä käyttäville naisille suositellaan vähintään samaa foolihappolisää kuin muillekin naisille eli 0,4 mgx1 vuorkaudessa.
      • Foolihappolisän käyttö aloitetaan siinä vaiheessa, kun raskauden ehkäisy lopetetaan.

Suurimmalla osalla epilepsiaa sairastavista naisista kohtauksia ei tule raskauden aikana tavanomaista enempää. Raskauden aikana lääkeainepitoisuuksia seurataan ja tarvittaessa lääkeannosta nostetaan, jotta kohtaustasapaino pysyisi hyvänä.

Kohtauksia saattaa kuitenkin lisätä esimerkiksi

  • unen puute
  • lääkityksen laiminlyönti, jonka voi aiheuttaa pelko lääkkeiden vaikutuksesta sikiöön

Lääkehoito raskauden aikana

Useimmiten raskaana olevan naisen epilepsian lääkehoitoa ei ole järkevää tai mahdollista lopettaa. Myös pitkittyneet kohtaukset tai kohtauksiin liittyvät tapaturmat voivat vahingoittaa sikiötä. Oireileva epilepsia pitää hoitaa myös raskauden aikana.

Naiselle pyritään valitsemaan raskauden ajaksi hänen epilepsiaansa sopivin ja raskauden kannalta mahdollisimman turvallinen lääke tai lääkeyhdistelmä. Sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan ainoana lääkkeenä ja matalimmalla annoksella, joka pitää kohtaukset poissa.

Terveiden naisten raskauksissa on todettu, että folaatin puute vaikuttaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöihin. Osa epilepsialääkkeistä saattaa aiheuttaa folaatin puutetta. Lisää tietoa hermostoputken sulkeutumishäiriöistä CP-liiton sivuilta.

Kehityshäiriöiden riski pitää tiedostaa

Lääkkeillä hoidettujen epilepsiaa sairastavien naisten lapsilla on noin 2–3 kertaa suurempi kehityshäiriöiden riski kuin terveillä äideillä. Tämä tarkoittaa, että yli 90 prosenttia epilepsiaa sairastavien äitien lapsista on täysin terveitä.

Epilepsiaa sairastavilla tärkeimpiä kehityshäiriöiden riskiä lisääviä tekijöitä ovat

  • kehityshäiriöt muilla henkilöillä suvussa
  • useamman lääkkeen yhteiskäyttö
  • liian korkeat lääkeainepitoisuudet
  • tietyt epilepsialääkkeet

Raskautta suunnitellessa on tärkeä arvioida lääkityksen mahdolliset riskit ja koettaa tarvittaessa vaihtaa lääkitys tai lääkeannos lääkärin valvonnassa mahdollisesti vähemmän sikiölle haitalliseksi. Esimerkiksi valproaattilääkitystä tulisi raskauden aikana välttää ja käyttää sitä vain tilanteissa, joissa muut lääkkeet eivät auta. Lääkkeiden lisäksi kohonneeseen kehityshäiriöiden riskiin vaikuttavat erityisesti perintötekijät. Näin ollen myös isän sairastama epilepsia saattaa lisätä kehityshäiriöiden riskiä. Molempien vanhempien suvussa mahdollisesti esiintyneet kehityshäiriöt tulisi käydä läpi vanhempien kanssa, kun epilepsiaa sairastava suunnittelee raskautta.

Raskauden etenemistä seurataan tarkasti

Äitiyspoliklinikalla seurataan sikiön kehitystä ja hyvinvointia ultraäänitutkimusten avulla.

Neurologi seuraa

  • äidin vointia
  • kohtaustilannetta
  • tarvittaessa lääkeainepitoisuuksia

Raskauden aikana lääkeainepitoisuudet usein laskevat, mutta yleensä lääkitystä ei tarvitse muuttaa. Jos kuitenkin kohtauksia esiintyy, lääkitystä tehostetaan kuten normaalistikin. Raskaudenkin aikana pyritään kohtauksettomuuteen.

Jos lääkeannosta on nostettu raskauden aikana

  • tilanne pitää arvioida uudelleen noin kahden viikon kuluttua synnytyksestä
  • annostus pitää palauttaa tarvittaessa raskautta edeltäneelle tasolle

Kohtaus synnytyksen aikana on harvinainen

Normaalin alatiesynnytyksen aikana nainen joutuu usein ponnistelemaan suorituskykynsä ylärajoilla, mikä voi lisätä kohtauksen riskiä. Kohtaukset synnytyksen aikana ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Niitä ilmenee ainoastaan 1–2 prosentilla epilepsiaa sairastavista synnyttäjistä. Keisarinleikkauksia ei tehdä epilepsiaa sairastaville äideille sen useammin kuin muillekaan, eikä synnytykseen liity suurempaa komplikaatioriskiä.

Epilepsialääkitys ei estä imettämistä

Kaikki epilepsialääkkeet erittyvät äidinmaitoon. Siinä niiden pitoisuudet ovat kuitenkin pienemmät kuin äidin veressä.

Yleensä epilepsialääkkeitä voi käyttää imetyksen aikana, eikä epilepsia estä imettämistä. Ainoastaan fenobarbitaali ja bentsodiatsepiinit voivat joskus aiheuttaa lapselle väsymystä ja imemisvaikeuksia. Näitä lääkkeitä käytetään muutoinkin harvoin raskaana olevan epilepsiaa sairastavan naisen hoidossa.


Lisätietoa epilepsiasta ja raskaudesta englanniksi: EURAP – An International Registry of Antiepileptic Drugs and Pregnancy (Eurapinternational).


Edellinen sivuSeuraava sivu