Aivot vastaavat ihmisen tiedonkäsittelystä. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät tiedonkäsittelyn muutokset ovat voimakkaimmillaan heti sairastumisen jälkeen ja tavallisesti lievenevät toipumisen myötä. Kuntoutuminen on nopeinta sairastumisen alkuvaiheessa 3-6 kuukauteen asti, mutta toimintakyvyn palautumista tapahtuu myös tämän jälkeen.
Muutokset ovat erilaisia riippuen siitä, missä osassa aivoja aivoverenkiertohäiriö on tapahtunut ja miten laaja siitä aiheutunut vaurio on. Myös yksilölliset tekijät (kuten ikä, koulutustausta, elämänhistoria ja luonteenomainen reagointitapa) vaikuttavat siihen, millaisina oireet ilmenevät. Sairastumisen alkuvaiheessa esiintyy usein seuraavia yleisoireita:
Väsyvyys
- tavalliset arkiaskareet saattavat tuntua raskaammilta
- unen tarve voi olla aiempaa suurempi
- lisää väsyvyydestä löydät
tästä
Ajattelun ja toiminnan hidastuneisuus
- "ei ole niin skarppi"
- voi tuntua, että hoksaa hitaammin varsinkin monimutkaisempia asioita
Keskittymiskyvyn muutokset
- vaikea keskittyä pidempään yhteen asiaan, esimerkiksi lukemiseen
- tekeminen saattaa häiriintyä herkästi, esimerkiksi puhelimen soidessa saattaa unohtaa, mitä oli tekemässä
- lisää tietoa keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksista löydät
täältä
Toiminnan suunnittelun kangertelu
- tuntuu, että toimii välillä epäloogisesti
- aloitekyky voi olla heikentynyt, olo voi olla ponneton
- lisää tietoa toiminnanohjauksen vaikeuksista löydät
täältä
Muistivaikeudet
- tunne, että asioita pitää tarkistella
- asiat tulevat mieleen hitaammin
- uusien asioiden omaksuminen vie enemmän aikaa
- lisää tietoa muistivaikeuksista löydät
täältä
Edellä mainittujen lisäksi aivoverenkiertohäiriöön liittyy usein myös muita kapea-alaisempia erityishäiriöitä:
Neuropsykologisen kuntoutuksen aloittaminen edellyttää neuropsykologin tekemää tutkimusta ja kuntoutussuositusta. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät määritellään kuntoutujan iän ja elämäntilanteen, sairauden sekä neuropsykologisten oireiden laadun ja vaikeusasteen perusteella.
Neuropsykologinen kuntoutus sisältää tavallisesti paljon keskustelua ja neuropsykologisiin oireisiin kohdistuvia harjoituksia. Kuntoutuksessa voidaan opetella käyttämään korvaavia toimintatapoja (kuten muististrategioita) ja apuvälineitä sekä tunnistamaan omia vahvuuksia. Lisää tietoa neuropsykologisesta kuntoutuksesta löydät
täältä.
Mitä tehdä sairaslomalla?
- Jaksamisen mukaan paluu tavallisiin arkiaskareisiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen
- Tutut ja mielekkäät harrastukset
- Ulkoilu ja liikunta (lääkärin antamien rajoitusten mukaan)
- Lukeminen ja luetun muisteleminen
- Sanaristikot, sudokut
- Lautapelit, korttipelit ja palapelit
- Tietokonepelit ja mobiililaitteiden pelisovellukset (kaikki hoksaamista, havainnointia ja ongelmanratkaisua sisältävät)
- Käsityöt
- Musiikin kuunteleminen