Pitkäaikainen henkinen kuormitus ja työstressi lisäävät hieman riskiä aivoinfarktille. Myös masennus on aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.

Kuorsaukseen ja uniapneaan liittyy suurentunut riski aivoinfarktiin sairastumisesta. Kuorsaajan riski on 1–3-kertainen kuorsaamattomaan verrattuna.

Aurallinen migreeni suurentaa aivoinfarktiriskiä erityisesti nuorilla naisilla. Muut verisuoniriskitekijät, kuten ylipaino, E-pillerit ja tupakointi lisäävät riskiä.

Äkilliset ja pitkäaikaiset tulehdukset altistavat aivoverenkiertohäiriöille. Erityisesti hampaiden kiinnityskudossairaus (periodontiitti) suurentaa aivoinfarktiriskiä. Periodontiitissa suun bakteerikanta muuttuu ja muodostuu syventyneitä ientaskuja, jotka tulehtuneina vuotavat verta. Tällöin suussa elävät bakteerit pääsevät helpommin verenkiertoon ja aiheuttavat muualla elimistössä tulehdusta. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen kannattaa huolehtia hyvästä suuhygieniasta ja käydä säännöllisesti hammaslääkärillä.

Joihinkin leikkauksiin ja toimenpiteisiin liittyy riski aivoverenkiertohäiriöstä. Näitä ovat useimmat aivoleikkaukset, kaulavaltimon puhdistusleikkaus ja sydämen ohitus- ja läppäleikkaukset sekä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.