Eteisvärinä eli flimmeri

Eteisvärinä eli flimmeri on sydämen yleisin rytmihäiriö, joka on noin 100 000 suomalaisella. Eteisvärinä nostaa sydänperäisen aivovaltimotukoksen riskin 5-kertaiseksi. Näitä voidaan estää verenohennushoidolla.

​Eteisvärinä voi esiintyä jatkuvana tai hetkittäisenä. Toiset ihmiset tunnistavat eteisvärinän rytmihäiriötuntemuksena tai muina oireina, kuten hengenahdistuksena, mutta osalla se on täysin oireeton. Eteisvärinän voi kuitenkin oppia tunnistamaan tunnustelemalla pulssiaan.

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat ikä, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti sekä sydämen läppäviat. Lisäksi diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa. Eteisvärinää voi kuitenkin olla myös nuorilla täysin terveillä ihmisillä ja se onkin yleisin nuorten aivoinfarktien aiheuttaja.

Eteisvärinä todetaan sydänfilmillä eli EKG:lla. Kohtauksittaisen eteisvärinän löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja sitä voidaan joutua etsimään erilaisilla EKG:n pitkäaikaisrekisteröintimenetelmillä.

Eteisvärinän aiheuttamia aivoinfarkteja voidaan estää tehokkaasti verenohennuslääkityksellä (antikoagulaatiohoidolla). Verenohennuslääkitys tulee aloittaa, jos aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen sairastaneella todetaan jatkuva tai kohtauksittainen eteisvärinä. Samoin verenohennuslääkitys aloitetaan, jos henkilöllä on eteisvärinän lisäksi muita aivoinfarktin riskitekijöitä. Ilman estävää lääkitystä eteisvärinäpotilaista 5 % (1/20) saa aivoinfarktin vuosittain.


Edellinen sivuSeuraava sivu



Verenohennuslääkitys estää eteisvärinän aiheuttamat aivoinfarktit