​Aivot vastaavat ihmisen tiedonkäsittelystä. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät tiedonkäsittelyn muutokset ovat voimakkaimmillaan heti sairastumisen jälkeen ja tavallisesti lievenevät toipumisen myötä. Kuntoutuminen on nopeinta sairastumisen alkuvaiheessa 3-6 kuukauteen asti, mutta toimintakyvyn palautumista tapahtuu myös tämän jälkeen.

Muutokset ovat erilaisia riippuen siitä, missä osassa aivoja aivoverenkiertohäiriö on tapahtunut ja miten laaja siitä aiheutunut vaurio on. Myös yksilölliset tekijät (kuten ikä, koulutustausta, elämänhistoria ja luonteenomainen reagointitapa) vaikuttavat siihen, millaisina oireet ilmenevät. Sairastumisen alkuvaiheessa esiintyy usein seuraavia yleisoireita:

Edellä mainittujen lisäksi aivoverenkiertohäiriöön liittyy usein myös muita kapea-alaisempia erityishäiriöitä:

• Neglect-oire eli toispuoleinen huomiotta jäämisen häiriö
• Vaikeudet puheessa ja kielessä (mm. puhuminen ja puheen ymmärtäminen)
• Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeudet
• Vaikeudet näönvaraisessa havainnoinnissa (mm. nähdyn tunnistaminen, ympäristön ja reittien hahmottaminen)
• Vaikeudet päättelyssä ja ongelmanratkaisussa
• Vaikeudet liikkeiden tahdonalaisessa hallinnassa
• Oiretiedostuksen vaikeudet

Neuropsykologisen kuntoutuksen aloittaminen edellyttää neuropsykologin tekemää tutkimusta ja kuntoutussuositusta. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät määritellään kuntoutujan iän ja elämäntilanteen, sairauden sekä neuropsykologisten oireiden laadun ja vaikeusasteen perusteella.

Neuropsykologinen kuntoutus sisältää tavallisesti paljon keskustelua ja neuropsykologisiin oireisiin kohdistuvia harjoituksia. Kuntoutuksessa voidaan opetella käyttämään korvaavia toimintatapoja (kuten muististrategioita) ja apuvälineitä sekä tunnistamaan omia vahvuuksia. Lisää tietoa neuropsykologisesta kuntoutuksesta löydät täältä.