​Aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntyneestä kielellisestä häiriöstä käytetään yleisesti nimitystä afasia. Afasiassa puheen tuottaminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminenkin saattavat vaikeutua. Afasian vaikeusaste ja häiriön tyyppi riippuu siitä, missä aivojen osassa ja kuinka laaja aivoverenkiertohäiriö on. Afasiatyypit voidaan karkeasti jakaa sujuviin ja sujumattomiin puhehäiriöihin.

Sujuvassa afasiassa puhe saattaa olla vuolasta, mutta epäjohdonmukaista ja siinä usein esiintyy vääriä sanoja. Sujumattomassa afasiassa henkilön on vaikea saada tuotettua puhetta. Puheentuotto on hidasta ja siinä on epäröintiä ja taukoja. Kielellisen häiriön yhteydessä puheen korvaaminen kirjoittamalla on vaikeaa.

Afasian oirekuva on vaikeimmillaan heti sairastumisen jälkeen. Puhuminen ja ymmärtäminen ovat ihmiselle itsestään selviä asioita, jolloin aivoverenkiertohäiriön yhteydessä puheen häiriytyminen on suuri järkytys. Afasia vaikeuttaa kommunikointia ja asioiden hoitoa sekä saattaa rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä.

Afasiasta huolimatta henkilöä tulee kohdella päätöksiin kykenevänä henkilönä. Keskustelutilanteissa on oleellista löytää keinoja afaattisen henkilön ymmärryksen ja ilmaisun tukemiseen. Usein hän tarvitsee enemmän aikaa kuulemansa tai lukemansa asian käsittelyyn sekä omaan ilmaisuun.

Neuvoja kommunikointiin afaattisen henkilön kanssa löytyy Aivoliiton esitteestä.