Pienten aivoverisuonten tauti

Pienten aivoverisuonten tauti aiheuttaa neljänneksen aivoinfarkteista. Oireena on usein lievähkö halvausoire, kuten käden kömpelyys, puheen puuromaisuus ja kävelyn epävarmuus.

​Pienten suonten tauti aiheuttaa joka neljännen aivoinfarktin. Oire on usein salakavalan lievä, kuten toisen käden tai jalan kömpelyys, suupielen roikkuminen, puheen puuromaisuus tai kävelyn epävarmuus.

Aivokuvantamisessa näkyy yleensä pieniä ”lakunainfarkteja” ja valkean aivoaineen muutoksia. Pienet infarktit johtuvat aivojen syvien läpäisevien verisuonten ahtautumisesta. Tauti voi aiheuttaa myös aivoverenvuotoja.

Pienten suonten taudin riskitekijöitä ovat verenpainetauti, diabetes, tupakointi ja korkea veren LDL-kolesteroli. Koulutus, aktiivisuus ja liikunta ehkäisevät oireita.

Aivomuutosten lisäksi pienten suonten taudin muutoksia voi olla myös muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnan on osoitettu liittyvän aivojen pienten suonten taudin valkean aineen muutosten laajuuteen.

Pienten suonten taudin ennustetta on pidetty hyvänä, mutta vaarana onkin silloin, että riskitekijöiden hoito jää puolitiehen. Pienten suonten tauti voi edetä vaivihkaa ilman selvää aivoinfarktiin viittaavaa halvausoireistoa. Oireena saattaa olla vain hetkellinen kävelyvaikeus tai sekavuus. Valkean aineen muutokset voivat aiheuttaa tiedonkäsittelyn hidastumista ja heikentymistä, masennusta, kävelyvaikeutta, virtsan pidätyskyvyn heikentymistä ja kaatuilua.

Mikäli aivojen kuvantamisessa todetaan pienten suonten taudin muutoksia, niin tällöin on hyvä tehdä elintapamuutoksia. Erityisesti tupakoimattomuus, painonhallinta ja riittävä liikunta estävät taudin etenemistä.

Pienten suonten tautiin liittyvä muistisairaus

​Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi yleisin muistisairauksien syy Alzheimerin taudin jälkeen. Yleensä syynä on tällöin aivojen pienten suonten tauti. Aivoverenkiertohäiriöt myös aikaistavat Alzheimerin taudin ilmaantumista ja vaikuttavat sen etenemiseen.

Valkean aineen muutokset ja pienet "lakunainfarktit" vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja aivojen syvien osien välisiä yhteyksiä, ns. otsalohkopiirejä. Alla olevassa kuvassa nämä yhteydet on merkitty oransseilla nuolilla.

Pienten suonten taudissa tavallisia ongelmia ovat tarkkaavuuden heikentyminen, tiedonkäsittelyn hidastuminen sekä toiminnanohjauksen häiriö. Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja ylläpitäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet. Alzheimerin taudille tyypillinen tapahtumamuistin heikentyminen ei ole ominaista pienten suonten taudille.

Lyhyitä seulontamenetelmiä, kuten MMSE tai CERAD, käytettäessä pienten suonten tautiin liittyvä muistisairaus jää helposti tunnistamatta. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamien tiedonkäsittelyn ongelmien arviossa tarvitaan yleensä neuropsykologinen tutkimus.


Edellinen sivuSeuraava sivu