Kaulavaltimoahtauma

Kaulavaltimoahtauma johtuu valtimonkovettumataudista. Kaulavaltimoahtaumat aiheuttavat noin 15 % aivoinfarkteista. Näiden uusiutumista voidaan estää nopeasti tehdyllä kaulavaltimon puhdistusleikkauksella.

Kaulavaltimoahtauma johtuu valtimonkovettumataudista. Kaulavaltimo on erityisen herkkä valtimotaudille johtuen sen rakenteesta ja verenvirtauksesta.


Kuvassa on ympyröitynä ahtauma kaulavaltimon haarautumiskohdassa ja ahtauma suurennettuna pienessä kuvassa, jossa näkyy ahtauman rakennetta ja emboluksia. 1. Aortta, 2. sisempi kaulavaltimo, 3. verkkokalvon keskusvaltimo.


Kaulavaltimotaudissa verisuonen seinämä paksuuntuu, kun siihen kertyy kolesterolia, seinämä kovettuu muutoksen kalkkeutuessa ja ahtaumasta voi lähteä verihyytymiä (emboluksia) aivoverisuoniin. Kaulavaltimon ahtautuessa veren virtaus aivoihin vähenee ja valtimo voi mennä jopa kokonaan tukkoon.

Tärkeimmät riskitekijät kaulavaltimotaudille ovat samat kuin valtimonkovettumataudissa eli tupakointi, poikkeavat veren rasva-arvot, verenpainetauti, diabetes ja lihavuus.

Erityisen tyypillinen kaulavaltimoahtauman oire on toisen silmän äkillinen ohimenevä tai pysyvä näönmenetys, sillä ahtaumasta lähtee herkästi emboluksia verkkokalvon keskusvaltimoon. Mikäli silmälääkäri ei löydä muuta selitystä näönmenetykselle, kaulavaltimo tulisi tutkia ultraäänitutkimuksella.

Kaulavaltimoahtauman ollessa merkittävä, se voidaan hoitaa valtimonpuhdistusleikkauksella. Mikäli kaulavaltimoahtauma on aiheuttanut TIA -kohtauksen tai lievän aivoinfarktin, valtimonpuhdistusleikkauksella on kiire ja se pyritään tekemään 2 viikon sisällä oireesta. Oireita aiheuttamattoman kaulavaltimoahtauman leikkaus ei yleensä ole tarpeellista, mutta leikkauksen tarve harkitaan yksilöllisesti.


Edellinen sivuSeuraava sivu



Toisen silmän äkillinen ohimenevä näönmenetys viittaa kaulavaltimoahtaumaan