Silmien avaaminen
Tajunnantason arviointi aloitetaan aina puhuttelemalla potilasta ennen kuin häntä kosketetaan. Jos potilas ei pidä silmiään spontaanisti auki, tulee häntä kehottaa avaamaan silmänsä, jotta häneen saa kontaktin. Jos tajunnantaso on alentunut, pitää usein myös koskettaa ja joskus ravistella, jotta potilaaseen saadaan kontakti ja hän avaa silmänsä.
Puhevaste
Puhevastetta arvioidaan esittämällä yksinkertaisia kysymyksiä. Potilas on orientoitunut, kun hän tietää kuka hän on, missä hän on, sekä mikä päivä, kuukausi ja vuosi on kyseessä. Sekava potilas pystyy keskustelemaan, mutta ei osaa vastata edellä mainittuihin kysymyksiin oikein. Voi olla, että puhetta ei pysty tuottamaan lainkaan tai se on pelkkää ääntelyä.
Liikevaste
Liikevaste, jota kutsutaan myös motoriseksi vasteeksi, on tärkein yksittäinen tekijä tajunnantason arvioinnissa GCS:n mukaan, sillä sen paras vaste kuvaa koko aivojen toiminnan laajuutta.
Ihminen voi tajuttomanakin reagoida sensorisiin ärsykkeisiin raajoillaan tajuttomuuden asteen ja aivotilanteen mukaan.Tämä tarkoittaa että hän reagoi kipuärsykkeeseen väistämällä tai paikantamalla kivun, fleksoimalla eli koukistamalla raajojaan tai ekstensoimalla eli jäykistämällä raajojaan.
Raajojen liikevaste ja voima arvioidaan symmetrisesti kummankin puolen raajoista (käsistä ja jaloista). Liikevaste kuvastaa aivojen vastakkaisen puolen toimintaa. Raajojen liikevastetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota raajojen voimaan, liikkuvuuteen, liikkeiden sujuvuuteen, kömpelyyteen, käsien puristusvoimaan ja siihen, että voittaako raajan voima painovoiman.
Mustuaiset
Tajunnantasoa arvioitaessa tulee myös arvioida silmien mustuaisten eli pupillien kokoa ja valoreaktioita. Kallonsisäisen paineen noustessa kolmas aivohermo joutuu puristuksiin kallonpohjaa vasten ja pupilli laajentuu, eikä supistu kirkkaassakaan valossa. Eli pupillien valoreaktiota tarkkailemalla
saadaan karkea käsitys kallonsisäisestä paineesta.