Vainajan hyvästely voidaan järjestää sairaalassa, patologian tai oikeuslääketieteen laitoksella. Asiasta sovitaan aina osaston henkilökunnan kanssa. Vainajan vaatteet ja muu omaisuus luovutetaan osastolta yhteyshenkilölle kuittausta vastaan.

Kuolemansyyn selvittämiseksi on toisinaan tarpeellista tehdä lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Kaikissa vainajaa koskevissa asioissa voitte kääntyä häntä hoitaneen osaston puoleen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen omaisten yhteyshenkilönä on kuitenkin pääasiassa poliisi, jolta saa tarvittavia asiakirjoja, mm. kuolinsyytodistuksen. Poliisin yhteystiedot saa oikeuslääketieteen laitokselta. Neuvoja ja tukea voitte halutessanne saada myös osaston sosiaalityöntekijältä sekä sairaalapastorilta.

Kuolintodistuksen kirjoittaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri. Se lähetetään sairaalasta tai oikeuslääketieteen laitokselta vainajan kotikunnan lääninhallitukseen sekä maistraattiin kirjattavaksi väestötietojärjestelmään heti, kun lupa hautaamiseen voidaan antaa. Kuolin tieto välittyy tätä kautta virallisiin rekistereihin.

Hautauslupa toimitetaan osastolta tai oikeuslääketieteen laitokselta hautauksesta huolehtivalle, sopimuksen mukaan joko omaiselle tai hautaustoimistolle. Hautausta voitte suunnitella 2–3 viikon päähän kuolemasta. Järjestelyt voi antaa kokonaan hautaustoimiston tehtäväksi.

Vainajan tilien käyttöoikeuksista ja pankkiasioiden hoidosta on sovittava pankissa. Rahaa ei yleensä voi nostaa tililtä ennen perukirjan toimittamista pankkiin. Vainajan vuokra-, sähkö- ja puhelinlaskuja sekä kuolin tapaukseen liittyviä laskuja, kuten hautaus- ja sairaalahoitokuluja, voidaan maksaa tililtä sopimuksen mukaan.

Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan sekä lesken varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan perintöveron määräämistä varten. Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Kuolinpesän osakkaiden tulee sopia, kuka ryhtyy pesänhoitajaksi, ja valtuuttaa tämä kirjallisesti tehtäväänsä. Perinnönjakoa ja ositusta varten jatkossa tarvitaan mm. vainajan 15 ikävuodesta kuolemaan saakka lakimääräiset perilliset osoittava sukuselvitys, mahdollinen testamentti, elossa olevien pesän osakkaiden virkatodistukset, saldotodistuksia sekä perukirja. Vainajan virkatodistusta voidaan myös tarvita. Virkatodistukset ja sukuselvitys tilataan maistraatista tai seurakunnasta. Käytännössä todistuksia on mahdollista saada noin viikon kuluttua kuolemasta.

Perhe-eläkettä voidaan maksaa pääasiassa leskelle ja alaikäiselle lapselle. Kelan yleinen perhe-eläke turvaa perustoimeentuloa. Työeläkelakien mukainen perhe-eläke määräytyy vainajan työssä ansaitseman eläkkeen perusteella. Hakemukset voi jättää Kelan toimistoon, josta ne toimitetaan eteenpäin. Kelasta voi tarkistaa perheenjäsenten oikeuden erilaisiin tukiin, kuten asumistukeen tai yksinhuoltajan korotettuun lapsilisään.

Vakuutusyhtiöt voivat maksaa korvaamansa liikenne-, tapaturma-, sotilasvamma-, potilas- tai lääkevahingon perusteella hautauskuluja ja perhe-eläkettä. Omaisilla voi olla oikeus ryhmähenkivakuutusten tai vapaaehtoisen vakuutuksen korvauksiin. Korvauksia haetaan asianomaiselta vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiöt voivat maksaa korvaamansa liikenne-, tapaturma-, sotilasvamma-, potilas- tai lääkevahingon perusteella hautauskuluja ja perhe-eläkettä. Omaisilla voi olla oikeus ryhmähenkivakuutusten tai vapaaehtoisen vakuutuksen.

Vainajan jäsenyys erilaisiin yhteisöihin ja osuusliikkeisiin on syytä tarkistaa ja perua. Jäsenetuisuuksien hakemukseen liitetään vainajan virkatodistus ja vakuutus- tai jäsenkirja.

Laskujen maksun viivästyessä on perintätoimien välttämiseksi syytä olla yhteydessä laskun lähettäjään!

Varattomalle vainajalle voidaan hakea toimeentulotukea välttämättömiin hautauskuluihin sosiaalitoimistosta. Sinne on syytä olla yhteydessä ennen hautaustoimistoon menoa. Velkaisen kuolinpesän asioihin voi saada apua oikeusaputoimistosta.